Eräälle runoilijalle
Ulkoasu
Eräälle runoilijalle Kirjoittanut Eino Leino |
- Kun korviini airuet maineen
- sun henkesi heelmät toi
- ja kansa kun laakerit laitti
- sekä seppelin kulmasi loi,
- hän on kuin tarmokas tammi
- – näin mietin mä mielessäin –,
- elon onnea säihkyvin silmin
- hän laulavi pystyssä päin.
- Sill’ lämpöä, riemua rinnan
- vain leimusi laulusi sun,
- opin niistä mä voimoa aatteen,
- imin intoa taisteluhun.
- On köyryssä, kuulehan, selkäs,
- on vaaleat huules nuo,
- punaruusuja poskies päille
- elon toivehet, auvo ei luo.
- Voi, virkahan, laulaja vaalee,
- puna poskien minne jäi!
- Mihin unhotit toivehet tuoreet
- elon taistossa temmeltäin?
Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.