Eri osat (1957)

Eri osat Kirjoittanut Kössi Kaatra

Hyvä on olla onnellinen,

jumalien juhlavieras,

kaitsettava Kaikkivallan,

Luojan lapsi, Herran hellä,

kun on sydän synninarka,

povi puhdas ja korea,

eik’ ole tuntoa tuhottu,

veri ei vikoa saanut

kohdussa emonsa eikä

isonsa veren väessä.

Tuo voi olla onnellinen,

autuas ikänsä kaiken,

kuolla viimein kunnollisna

helmahan hyvän Jumalan.

Toist’ on olla onnetonna,

rauhatonna, riemutonna,

lieska polttava povessa,

tunnossa tukala tuska,

ohimoissa outo vaiva,

aina silmissä samerrus,

voimatonna voimiltansa,

väeltä ylen vähäinen,

kun on Luojan hylkylapsi,

Herran hyljätty inehmo,

ollut aina syntymästä

taikka ehkä ennemminkin.

Tälle on elämä tuska,

orja-ies ja itku, vaiva;

eikä hän lepoa löydä,

ei sinä ilmoisna ikänä

elon pellon pientarilla,

elossa ajallisessa.

Yks on täällä tuskan tuttu,

murjoma murehen mustan,

toinen ehkä onnellinen,

taivahan hyvä hedelmä.

Lähde: Käy eespäin: valikoima suomalaista työväenrunoutta. 1957. Toimituskunta Hilkka Ahmala – Toivo S. Järvinen – Vihtori Laurila – Arvo Paasivuori – Raoul Palmgren – Maija Savutie – Olavi Siippainen – Arvo Turtiainen – Heikki Välisalmi. Tammi, Helsinki.