Esiisämme
| Esiisämme. (Lähetetty.) Kirjoittanut Antti Puhakka |
- Katsellaanpas kansakunta,
- Sukuamme Suomen kieli,
- Kuinka ovat orpolasna,
- Aina ollut armotonna,
- Varsin Vanhasta ajasta,
- Kurjat raukat kulkenunna,
- Entiset esiisämme,
- Meiän valta vanhempamme,
- Aina asti Aasiasta,
- Tullut näille tuntureille,
- Sieltä kurjat kulkiessa,
- Maan matoiset matkatessa,
- Vienasta Venäjän maassa,
- Erämaista eksynynnä,
- Vienan vievillä vesillä,
- Laatokan lahen perillä,
- Eronnut esiisämme,
- Kauas tullut toisistansa,
- Yksi tullunna Turuhun,
- Hämehesen häilähtännä,
- Toinen vierynnä Virohon,
- Rii’an maalle rientänynnä,
- Kolmas polki Pohjanmaalle,
- Lapin laajoille saloille,
- Me itse poloiset poiat,
- Karjalan katalan raukat,
- Saanut Saiman tienohille,
- Oikonut Orivesille,
- Vielä meiän veljeksistä,
- Saanut Suomen kielisistä,
- Muuan joukko Moskovahan,
- Eräs ukko Unkarihin;
- Eikä sitten siitä päivin,
- Kuin erois esiisämme,
- Ole’ tarkoin tuntenunna
- Sukuansa Suomen kieli,
- Sitten kurjat sieltä päivin,
- Suku halpa Suomalainen,
- Nähnyt tuulet, nähnyt tuiskut,
- Nähnyt vahvat vastarinnat,
- Koska oovat kulkenunna,
- Lumimaita matkustanna,
- Käynyt suuria sotia,
- Tappeloita tallustanut,
- Jousi ollunna olalla,
- Varustettuna vasamat,
- Yksi ollut ampujana,
- Toinen nuolen noutajana;
- Käyty korvet kolkutellen,
- Salot synkät sylkytellen,
- Sillä keinoilla kerätty,
- Otettu metsän otukset,
- Sivakoilla saali saatu,
- Lylyin syöminen lykätty,
- Riista suksin suistettuna,
- Saatu synkistä saloista;
- Vielä keihäs toinen keino,
- entinen elatus neuvo,
- Jolla survottu susia,
- Sydämen kautta syöstettynä,
- Rinnat karhuilta rikottu,
- Kohtu auki kontioilta;
- Ajamalla ahmat saivat,
- Revot pyytivät rioilla,
- Saukot loukuilla luhosit,
- Litskuilla lihavat viljat;
- Vielä valta vanhempamme,
- Entiset esiisämme,
- Ruutin hongasta kuverti,
- Lautat pölkyistä rakenti,
- Niillä laskit lammikoilla,
- Jorotit jokivesillä,
- Otit ongella kaloja,
- Veen koiria kokosit,
- Elit niillä einehillä,
- Iän viettivät ilolla,
- Vaikk’ ei maata muokaunehet,
- Eikä suota kuokkinehet
- Aatroja asettanehet,
- Kyhännehet kyntämähän;
- Ei silloin elosta tietty,
- Eikä vehnäistä valittu,
- Oli vehnä vehka suolla,
- Petäjässä lesty leipä,
- Huuhmaressa survottihin,
- Petkelellä pieksettihin.
- Vaan kuin nyt nykyinen kansa,
- Kansa nuori kasvavainen,
- Rukihinsa lesteävi,
- Monet kerrat myllyttävi,
- Vehnät kaukoa vetävi,
- Sieklan kanssa sihtoavi,
- Kuin he ruualle rupevat,
- Asetakset atrialle,
- Kohta suu sopelle käypi,
- Sekä kulkku kurnahtavi,
- Kun ei voine’ voita saaha’,
- Sipaista sian lihoa,
- Tuua’ Oulusta olutta,
- Viipurista viinilöitä;
- Nämä kulkun kurnutukset,
- Herrasherkuissa elännät,
- Pannunna pajattamahan,
- Hullun kansan huutamahan,
- Monen velkahan vetännä,
- Tuonut alle tuomioihen,
- Joista ruunun ryöstömiehet
- Monen hullun huonehessa
- Kalut kaikki kirjoittanut,
- Antanut vasaran alle.
Lähde: Suomettaren vuosikerta 1847, 24. elokuuta s. 1. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 22.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Suomettaren vuosikerta 1847. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/smtr/smtr1847_rdf.xml.