Esperanton peruskirja/Sanasto/I

Wikiaineistosta

I[muokkaa]

  • i infinitiivin pääte; esim. laŭd'i kehua.
  • ia jonkinlainen.
  • ial jostakin syystä.
  • iam joskus.
  • ibis' iibis.
  • id' lapsi, jälkeläinen; esim. bov nauta – bov'id' vasikka.
  • idili' idylli.
  • idol' epäjumala, idoli.
  • ie jossakin.
  • iel jollakin tavalla, jotenkin.
  • ies jonkun.
  • ig' tehdä jokin joksikin; esim. pur' puhdas – pur'ig' puhdistaa; mort' kuolla – mort'ig' tappaa.
  • iĝ' tulla joksikin; esim. pal' kalpea – pal'iĝ' kalveta; sid' istua – sid'iĝ' istuutua.
  • iĥtiokol' kalaliima.
  • il' väline; esim. tond' leikata – tond'il' sakset; paf' ampua – paf'il' ase.
  • ili he.
    • ili'a heidän.
  • ilumin' valaista.
  • imag' kuvitella.
  • imit' matkia.
  • imperi' keisarikunta.
  • impres' vaikutelma.
  • implik'
  • in' feminiinin pääte; esim. patr' isä – patr'in' äiti.
  • incit'
  • ind' arvoinen; esim. laŭd' kehua – laŭd'ind' kiitettävä.
  • indiferent' yhdentekevä.
  • indign' olla vihainen.
  • indulg' säästää.
  • industri' teollisuus.
  • infan' lapsi.
  • infekt' tartuttaa.
  • infer' helvetti.
  • influ' vaikuttaa.
  • infuz' uuttaa, hauduttaa.
  • ing' teline, pidike; esim. kandel' kynttilä – kandel'ing' kynttelikkö; plum' kynä – plum'ing' kynäteline.
  • ingven' nivus.
  • inĝenier' insinööri.
  • iniciat' aiheuttaa.
  • ink' muste.
  • inklin' taipuvainen, halukas.
  • inokul' rokottaa.
  • insekt' hyönteinen.
  • insid'
  • insign' vaakuna.
  • inspir' innoittaa.
  • instig' kiihottaa, yllyttää.
  • institut' laitos.
  • instru' opettaa.
  • instrukci' ohje.
  • insul' saari.
  • insult' loukata, solvata.
  • int' aktiivin partisiipin perfektin pääte; esim. far' tehdä – far'int' tehtyään.
  • intenc' aikoa.
  • inter välissä, joukossa.
  • interes' kiinnostaa.
  • interjekci' huudahdus.
  • intern' sisällä, sisäpuolella.
  • interpunkci'
  • intest' suoli.
  • intim' läheinen.
  • intrig' juonitella, vehkeillä.
  • invit' kutsua.
  • intermit' keskeyttää.
  • io jokin.
  • iom jonkin verran.
  • ir' mennä.
    • ir'il' puujalka.
  • is menneen ajan pääte; esim. far' tehdä – mi far'is minä tein.
  • ist' ammatin pääte; esim. bot' saapas – bot'ist' suutari; mar' meri – mar'ist' merimies.
  • it' passiivin partisiipin perfektin pääte; esim. far' tehdä – far'it' tehty.
  • iu joku.
  • izol' eristää.