Etelän yössä
Ulkoasu
Etelän yössä Kirjoittanut Jalmari Virtanen |
- Sinerti, punerti ilmojen kaari,
- välkytti tähtien sarjaa,
- kuuhuen sirppi, tuo valkea vaari,
- hoiteli tuulien karjaa.
- Pilkehti sinestä Otavan sarvi
- kuvansa heijasti mereen;
- rannalla rauhaton sammakkoparvi
- kiihkoja saanut on vereen.
- Lauloi se hurjan sammakkolaulun,
- lauloi aamuhun asti.
- Palmut ja sypressit muodosti taulun
- ja kuuhut sen kullalla kasti.
- Niemen kärjellä vuoren sinessä
- majakan valkea kiilsi,
- lentävä tähtönen eetterikuoren
- lävitse mennä viilsi.
- Ruusut ja kameliat tuoksua antaa,
- keltaiset mimoosat heijaa,
- vuorilta väkevä vehreys kantaa,
- fosforihyönteiset leijaa.
- Etelän yössä on kuumat huumat,
- etelän yöhyt on tumma...
- Mielehen tuopi se huumat ja tuumat
- ja lempi on niiden summa.
Gulripshi, 1924
Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.