Eväät ovat jääneet jäälle, ja kova nälkä alkaa ahdistaa

Eväät ovat jääneet jäälle, ja kova nälkä alkaa ahdistaa. Kirjoittanut Antti Rytkönen

Matkaeltu melko aika

taas on alueita näitä,

ympärillä ulapoita

aukeoita taikka jäitä.

Vaan kun atrian ois aika,

silloin vasta lapset huomaa,

että kori jäikin jäälle,

eik’ oo ruokaa eikä juomaa.

Lasten ajatukset tuosta

pysähtyvät seikkaan tähän:

onhan kookospähkinöitä

lentolaivassamme vähän.

Virkistykseksensä niitä

lapset kyllä syövät hiukan,

mutta kukkokiiskin puute

Mirrille tuo olon tiukan.

Vaan kun matkustettu taasen

edelleen on päivä, kaksi,

nekin loppuvat, ja nälkä

tulee aivan ankaraksi.

Asutuita alueita

ei nyt näy, on kaikkialla

sama autius ja tyhjyys,

taivas yllä, merta alla.

Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.