Fannylle

Fannylle. Syntymäpäivänään. 18 29/11 78. Kirjoittanut anonyymi

Runo on omistettu Fanny Frimanille tämän 18-vuotissyntymäpäivänä.

Hymyillen asuu hyvehitten vallat

Rinnoissa aamutarten ruusuposkisten.

Ne poistaa povistamme hyiset hallat,

Elomme elämäksi saaden saattaen!

Niin naisen työ on todellakin suuri

Etehen ihanaisen isiemme maan,

Se on kuin tuoksuavan tuomen juuri,

Kuin vienon virran alkulähde vaan...

Vaan silmäs luoos luoksi tähtitarhain,

Selvemmän selityksen sieltä kenties saat;

Oi, immyt, sieltä saaos suloparhain,

Jon armaan asuinmaasi alttarille paat.

Kas, nääthän kuinka taivas hymyileepi!

Sen rintaan tyttärensä lempi riemun loi...

Onnea onnessaan se kuiskaileepi,

Sulosti suuta suoden sinullekin – oi!

Siis olkoon elos vainen runoelma,

Armas kuin aamu-koitto kultapilvineen.

Se kulukoon kuin kukkasten unelma,

Elosi viihdytellen sulo autuuteen.

Onneensa nukkuu ruusu iltasella,

Päivästä nousevasta uneksien vaan!

Niin vihdoin uinuos! – – – Ja aamusella,

Toiveesi saauttakoot taivahan ja maan!

Lähde: Pohjois-Suomi 27.11.1878.