Faunit

Faunit. Kirjoittanut Katri Vala

Neljä nuorta faunia

loikoi sinisillä rypälekasoilla.

Heidän yksinkertaiset silmänsä

olivat ajattelua täynnä.

He miettivät elämän salaisuutta

tuijottaen ankarasti kavioihinsa.

Metsässä oli hiljaista ja helteistä.

Aurinko paloi kuin tuliroihu.

Ja yksi fauneista hypähteli toisten lomitse

selvittääkseen huumaantuneita ajatuksiaan.

Mutta vanha fauni nukkui

karvaiset jalat lähteessä

ja hymyili.

Hän näki unta nuoruutensa kiivaista lemmenöistä.

Silloin ponnahti notkea nymfi

mietiskelijäin ylitse,

ja nämä lähtivät ulvahtaen tavoittamaan häntä,

kun hän nauroi valkoisen olkansa yli.

Ja he potkivat kipeästi toisiansa juostessansa.

Mutta sinisistä rusentuneista rypälekasoista

valui monta pientä tuoksuavaa puroa lähteeseen,

jossa vanha fauni vilvoitteli jalkojansa.

Lähde: Vala, Katri 1925: Sininen ovi: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.