Hämäläisille
| Hämäläisille. (Lippulahjan johdosta). Kirjoittanut Antti Mäkinen |
- Oi, uljas nuoriso Hämeen maan!
- Mitä Tyrtaios sotalauluillaan,
- Mitä Petöfi aikaan sai,
- Sen tehköön lippu, min immet loi,
- Ja lemmen voima, mi voittaa voi,
- Mikä voittaa kuollossai!
- Vaan lippu merkki on taistelon,
- Ja kellä rinnassa sydän on
- Hän lippuhun katsahtaa
- Ja kaikki voimansa ponnistaa,
- Kun veren viimeisen vuodattaa
- Hän lipun juurella saa.
- Siis taisteluun tämä lippu vie
- Ja, vaikk’ei polkumme veritie,
- Se tuima taistelu on,
- Mi aina voimia jännittää,
- Ja työtä, tarmoa kestävää:
- Siis ollos horjumaton!
- Ja sehän oikeet’ on elämää,
- Miss’ aate aattehen synnyttää
- Ja alati taistellaan:
- Ja mitäs siitä, jos uhrataan
- Tää elo, jos vaan kuollessaan
- On varmana voitostaan.
- Jos kerran elää ja kuolla saa
- Ja työtä tehdä ja rakastaa
- Ja vielä on isäinmaa:
- Mit’ oisi onnea suurempaa
- Maan lapsen halvan saavuttaa!
- Oi Suomi, Synnyinmaa!
- Siis työhön, veikkoset, lippu tää,
- Kuin verikirjoitus yhdistää
- Näin voimat ja virkahtaa:
- Ken kurja pettäen horjahtaa,
- Sen immet inholla kiroaa,
- Ja koko synnyinmaa.
Lähde: Mäkinen, A. 1912: Runoelmia. Helsinki.