Hämyä templissä

Wikiaineistosta
Hämyä templissä.

Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna


Murhe hiljaa ääntyy,
Hiljaa vainen ääntyy,
Ja sen vakavuuteen
Harvoin katse kääntyy.
Ken sen templiin kulki,
Liian pyhään kulki,
Jotta siks sen risti
Merkitsisi julki.
Templiss’ yö on vuoroin,
Raskas kaiho vuoroin;
Varjot synkät heittyy
Komeroihin kuoroin.
Hämy siell’ on musta,
Hämy liian musta,
Jotta mitkään muistot
Antais valaistusta.
Silmäs siellä kaihtuu,
Ja kun noin se kaihtuu,
Kaikki kuvat, mielteet
Sulta tyhjiin haihtuu.
Ilma raskas ain on,
Henkes ahdas vain on;
Kun sa ulos pääset,
Luot kuin päältäs painon.
Turha rukous oisi!
Mitäs uhrit voisi?
Ken siis alttarille
Kynttilöitä toisi!


Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.