Hämyä templissä

Hämyä templissä. Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna

Murhe hiljaa ääntyy,

Hiljaa vainen ääntyy,

Ja sen vakavuuteen

Harvoin katse kääntyy.

Ken sen templiin kulki,

Liian pyhään kulki,

Jotta siks sen risti

Merkitsisi julki.

Templiss’ yö on vuoroin,

Raskas kaiho vuoroin;

Varjot synkät heittyy

Komeroihin kuoroin.

Hämy siell’ on musta,

Hämy liian musta,

Jotta mitkään muistot

Antais valaistusta.

Silmäs siellä kaihtuu,

Ja kun noin se kaihtuu,

Kaikki kuvat, mielteet

Sulta tyhjiin haihtuu.

Ilma raskas ain on,

Henkes ahdas vain on;

Kun sa ulos pääset,

Luot kuin päältäs painon.

Turha rukous oisi!

Mitäs uhrit voisi?

Ken siis alttarille

Kynttilöitä toisi!

Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.