H. M. Keisari-Suuriruhtinas Aleksander II:selle, Maaliskuun 2 p:nä 1880

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
H. M. Keisari-Suuriruhtinas Aleksander II:selle, Maaliskuun 2 p:nä 1880.
(Mukaelma). (Laulettu riemujuhlassa Jyväskylässä.)
Kirjoittanut Antti Törneroos


Nyt töistäs, jalo Ruhtinas,
Soi kiitos kaikkialta
Ja henkein palveluksestas,
Joill’ ompi valon valta.
Ne ottivat sun suojahan;
Ja maineen siivill’ lentää
Sun nimes jälkimaailmaan
Ja kunniaan siell’ entää.
Vain niillä, niill’ on kuitenkin
Ajassa viime voitto,
Vain niistä aikain aikoihin
Uus’ syttyy aamukoitto;
Vain niiden voima valohon,
Suuruuteen kansat kantaa,
Vain niiden valo valtion
Kruunulle loisteen antaa.
Ei nosta hohde istuimes
Ja kruunus, Ruhtinaamme,
Eik’ keisarinen suuruutes
Tät’ innostusta maamme.
Ei – selvän syyn Sä nähdä voit
Lempeemme kohtaas varmaan,
Kun katsot, mitä lehtiin loit
Aik-kirjain Suomen armaan.
Ja tuskin koskaan koittaa voi
Se Suomellemme huomen,
Jon’ ensinn’ nimesi ei soi
Suurinten joukoss’ Suomen!
Ja Suomemme se sydämeen
Suljettun’ aina loistaa,
Ja lempens’ sille uudelleen
Sen soidess’ Suomi toistaa.

Tuokko.


Lähde: Vaasan Sanomat 22.3.1880.