Siirry sisältöön

Haassa

Wikiaineistosta
Haassa.

Kirjoittanut Max Oker-Blom


Kellot ne metsässä helkkävät,
kilkkavat karjotiellä,
laitumet laajat ja viherjät,
paimen on kotona siellä.
Nurmea nuorta nyhtävät
kilvassa sarvipäiset,
illalla sitten lypsävät
kipposet täysinäiset.
Kärpäset, sääsket ja paarmatkin
suristen metsässä lentää,
syöksyvät selkään ja lapoihin,
lehmät ne huiskivat häntää.
Rastahat koivussa raksuttain
viettävät armasta aikaa.
Lehmät ne ruohoa nyhtävät vain,
laulusta tuosta ei taikaa.
Toinen ja toinen ammahtaa
ahnaasti pää vain maassa. –
Täällä on hauskaa ja herttaisaa
vehreessä kesähaassa.
Lampaat ne liikkuvat parvissaan,
kil kali tiukuset soivat.
Säikkyen lähtevät laukkaamaan,
minkä vain miekkoset voivat.
Juoksevat lähi louhikkoon,
pälyvät säikäyksissään.
Liiku ei tuosta tuokioon,
vaikka ei vaaraa missään.
Määkien siinä seisovat vain,
kannotkin nauravat noille.
Sammakko pensaassa kurnuttain
ilkkuvi houkkioille.
Aidalla västäräkkikin
pilkaten pyrstöä kieppaa:
”Nähty tuo temppu on ennenkin” –
suuhunsa sääsken sieppaa.
Paimen torvea toitottaa,
katsovi päivän terää,
kohta jo illanhetki saa –
karjansa yhteen kerää.
Hallille puolet eväästä suo,
kuusessa käkönen kukkuu.
Kauniisti karjan kotia tuo,
rauhassa yönsä nukkuu.


Lähde: Oker-Blom, Max 1915: Kotitanhuvilla. Lapsille omisti Tohtori-Eno. Suomeksi sovitti I. H. Otava, Helsinki.