Hajamielisyyttä

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hajamielisyyttä

Kirjoittanut Kaarlo Kramsu


Raskas ilma kammion;
Rinta ahdistuupi.
Luonnon sulo mielessäin
Eloon havahtuupi.
Päivän paiste hempeä,
Nurmet kukkivaiset!
Rakkaat laululintuset,
Kilvan laulavaiset!
Tuuli vieno, lämpöinen
Metsän tuoksut kantaa.
Meren aallot vaahtopäät
Suutelevat rantaa.
Kuinka, kuinka unhoitin
Aallot loiskivaiset,
Nurmikkoni vihannat,
Metsät tuoksuvaiset?
Kuka hullu viihtyä
Viitsis kammioissa?
Luonnon helmaan kiiruhdan
Uimaan nautinnoissa!
Oven auki lennätän
Ja ulos hyökkään sitten, –
Lumihankeen kompastun,
Mi eess’ on portahitten.
Varis vaakkuu sääliään:
”Liiaks’ lunta täällä.
Nälkähän kai näännytään
Tällaisella säällä”.


Lähde: Kramsu, Kaarlo 1887: Runoelmia. Werner Söderström, Porvoo.