Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen tasavallan presidentin palkkiosta
Heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 26 §:ssä säädetään, että tasavallan presidentti toimestaan saa vuotuisen palkkion, jonka määrä vahvistetaan lailla ja jota ei hänen toimiaikanaan voida lisätä eikä vähentää. Rahan alentuneeseen arvoon ja presidentin aseman tavallisissakin oloissa vaatimaan edustusvelvollisuuteen nähden katsoo hallitus, että ensimäisen presidentin vuotuinen palkkio olisi määrättävä kuudeksisadaksituhanneksi markaksi, johon sisältyisi myös korvaus presidentin edustusmenoista. Sentähden annetaan täten Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
Vuonna 1919 valittu Suomen tasavallan presidentti saa toimestaan vuotuista palkkiota kuusisataatuhatta markkaa, siihen luettuna määräraha tavanmukaisia edustustarkoituksia varten.
Helsingissä, heinäkuun 18 päivänä 1919.
Eduskunta on tänään lähettänyt Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi yllä mainitun Hallituksen esityksen. Pyynnöstään Valiokunta on saanut otteen esitystä Valtioneuvostossa käsiteltäessä pidetystä pöytäkirjasta, josta näkyy, että asiasta on Valtioneuvostossa tapahtunut äänestys.
Esityksen mukaan presidentin palkkio olisi määrättävä niin, että siihen sisältyisi myös tarpeellinen määräraha edustuskustannuksiin. Valiokunta katsoo oikeammaksi, että palkkio ja edustusmääräraha erotetaan toisistaan.
Palkkion suuruuden Valiokunta ehdottaa 150,000 markaksi. Mitä tulee edustusvaroihin, voitanee, maamme verrattain vaatimattomiin oloihin katsoen, pitää 250,000 markan vuotuista määrää riittävänä. Sekä palkkion että edustusmäärärahan pitäisi, tarkoituksensa perusteella, olla vapaat kaikista veroista.
Kun tasavallan presidentin talvi- samoinkuin kesäasunnoksi tulee olla varattuina sopivat valtion rakennukset, näyttää olevan paikallaan, että puheena olevaan lakiin otetaan siitä johtuva lisäsäännös. Kustannukset presidentin matkoista ovat luonnollisesti myös suoritettavat yleisistä varoista ja niitä varten tulee hänen käytetävänään olla asianmukaiset rautatievaunut, laivat ja muut tarpeelliset kulkuneuvot, mutta ei erityinen säännös tästä näytä olevan laissa tarpeen.
Edellä esitetyn mukaisesti Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan lakiehdotuksen näin kuuluvana:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on sataviisikymmentätuhatta markkaa, jota paitsi hänelle tulee kaksisataaviisikymmentätuhatta markkaa vuodessa edustustarkoituksia varten. Lisäksi presidentillä on oleva asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus ynnä sisustus kustannetaan yleisillä varoilla.
Presidentin palkkio ja edustusmääräraha ovat vapaat kaikista veroista.
Helsingissä, 21 päivänä heinäkuuta 1919.
Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Nevanlinna sekä jäsenet Arajärvi, Arffman, af Forselles, Fränti, Furuhjelm, R., Heikkinen, P. V., Heinonen, Huttunen, E., Itkonen, Joukahainen, Koskelin, Liakka, Rintala, Selander (osittain), Tanner, Turtiainen, Viljanen ja Vuokoski ynnä varajäsenet Auer, Helo, Homén ja Vainio (osittain).
Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellä mainitun asian, päättänyt ehdottaa,
että Eduskunta hyväksyisi Valtiovarainvaliokunnan mietintöön N:o 5 sisältyvän lakiehdotuksen.
Helsingissä, 22 päivänä heinäkuuta 1919.
Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi Suomen tasavallan presidentin palkkiosta, ja on Eduskunta, jolle Valtiovarainvaliokunta on asiasta antanut mietintönsä N:o 5, hyväksynyt seuraavan lain:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on sataviisikymmentätuhatta markkaa, jota paitsi hänelle tulee kaksisataaviisikymmentätuhatta markkaa vuodessa edustustarkoituksia varten. Lisäksi presidentillä on oleva asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus ynnä sisustus kustannetaan yleisillä varoilla.
Presidentin palkkio ja edustusmääräraha ovat vapaat kaikista veroista.
Helsingissä, 25 päivänä heinäkuuta 1919.