Siirry sisältöön

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia 1.8.1944

Wikiaineistosta
1944 vuoden valtiopäivät N:o 55.



Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasavallan
presidentin määräämisestä ilman vaalia.


  Suomen hallitusmuodon mukaan kuuluu tasavallan presidentille myös puolustusvoiman ylin päällikkyys, jonka hän sodan aikana voi toiselle luovuttaa; niin onkin tapahtunut. Vaikeissa ja vakavissa valtiollisissa olosuhteissamme on kuitenkin osoittautunut toivottavaksi keskittää ylin toimeenpanovalta sekä sotilas- että siviilihallinnon alalla samalle henkilölle. Tässä vakaumuksessa on Tasavallan Presidentti ilmoittanut luopuvansa toimestaan. Presidentin päätökseen on vaikuttanut myös se, että hänen terveytensä monivuotisen raskaan vastuun ja työtaakan johdosta on käynyt horjuvaksi.

  Tasavallan presidentin toimi on siten joutunut avoimeksi. Hallituksen mielestä ei nykyisessä uhanalaisessa tilanteessa presidentin vaalia voida toimittaa Suomen hallitusmuodossa säädetyssä järjestyksessä. Tämän vuoksi olisi tasavallan presidentti tällä kertaa määrättävä välittömästi lailla eli siis ilman vaalia. Sellaiseen järjestelyyn voidaan epäilyksittä ryhtyä, kun tasavallan presidentiksi on saatavissa Suomen marsalkka, vapaaherra Mannerheim, joka nauttii maassamme jakamatonta kunnioitusta sekä ehdotonta luottamusta ja on aikaisemminkin maamme kohtalonhetkinä toiminut valtion päämiehenä, ollessaan valtionhoitajana. Harkitessaan mahdollisuuksia asian järjestämiseksi maan etua parhaiten vastaavalla tavalla Hallitus on nimittäin tiedustellut Suomen marsalkalta, ottasiko hän vastaan tasavallan presidentin tehtävät ja saanut tietää, että Suomen marsalkka on valmis Hallituksen ja Eduskunnan toivomuksesta asettumaan maansa käytettäväksi.

  On luonnollista, että kun mainituin tavoin lailla määrätyn tasavallan presidentin toimikausi päättyy tai hän luopuu presidentin toimestaan tahi tulee pysyvästi estyneeksi, uusi presidentti on valittava Suomen hallitusmuodossa säädetyssä järjestyksessä. Tästä on kuitenkin ehdotettuun lakiin otettu myös nimenomainen säännös.

  Ottaen huomioon Suomen marsalkan suuren vastuun puolustusvoimien ylipäällikön tehtävien välittömästä hoitamisesta, olisi saatettava mahdolliseksi keventää hänen työtaakkaansa varaamalla hänelle oikeus siirtää eräät presidentin tehtävät pääministerille.

  Asian luonnosta johtuu, että ehdotettu laki, joka on säädettävä siinä järjestyksessä kuin perustuslaista on sanottu, olisi käsiteltävä kiireellisenä.

  Sen mukaisesti, mitä edellä on lausuttu, annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:


Laki
 tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia.


  Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §.

  Tasavallan Presidentin luovuttua toimestaan määrätään, poikkeamalla siitä, mitä Suomen hallitusmuodossa ja muissa laeissa on säädetty tasavallan presidentin valitsemisesta, hänen jälkeensä uusi presidentti ilman vaalia välittömästi tässä laissa.

2 §.

  Tasavallan presidentin toimi uskotaan Suomen marsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheimille, joka astuu toimeensa heti, kun tämä laki on tullut voimaan.

3 §.

  Kun tasavallan presidentti Mannerheimin toimikausi päättyy tai hän muuten luopuu presidentin toimestaan tahi tulee siitä pysyvästi estyneeksi, on uusi tasavallan presidentti valittava, niinkuin Suomen hallitusmuodossa ja muissa laeissa siitä on säädetty.

4 §.

  Tasavallan presidentti Mannerheimilla on oikeus joko kokonaan tai osittain siirtää pääministerille ne tehtävänsä, jotka koskevat asetusten antamista, armahdusvallan käyttämistä, erivapauden myöntämistä, Suomen kansalaiseksi ottamista ja kansalaisuudesta vapauttamista sekä virkanimityksiä ja virasta vapauttamista.

  Pääministerille 1 momentin nojalla siirretyt asiat käsitellään samassa järjestyksessä kuin tasavallan presidentille kuuluvien asiain käsittelystä on säädetty.

__________


Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1944.

Tasavallan Presidentin tehtävien hoitajana
 Pääministeri EDWIN LINKOMIES.



Oikeusministeri Oskari Lehtonen.