Haudan musta multa

Wikiaineistosta
Haudan musta multa.
(Suomennos.)
Kirjoittanut anonyymi


Haudan musta multa
Peitti armahani,
Kätki valjennehen
Morsiameni.
Raskas, painavainen
Onpi mureneni! –
Mitä suren? Hän on
Luona Luojani.
Haudan musta multa
Kätki kyyneleeni,
Jotka vierähtivät
Päälle arkkunsa.
Pian haudattihin
Hän, mi muudan vuoden
Oli maailmassa
Täällä vierasna.
Haudan musta multa
Tarjonneepi rauhan,
Mi on maailmassa
Saavuttamaton.
Voi sä kallihini,
Enkelini armas,
Pian muutit täältä
Tosi ilohon!
Haudan musta multa
Tuottaneepi levon
Mullekin, kun kerran
Päätän taistoni.
Tuolla saavuttanen
Morsiamenikin,
Matkani kun kerran
Täällä loppuvi.

A[ugust]. F[av]–én.


Lähde: Tampereen Sanomat 12.4.1879.