Siirry sisältöön

Hautakammion vainajain laulu

Wikiaineistosta
Hautakammion vainajain laulu

Kirjoittanut Kaarlo Sarkia


Kiven sisässä täällä me oomme
vuossatoja nukkuneet.
Vuossatoja kammioomme
on kellot tornista kumisseet.
Yöt lankee, syttyvät päivät,
kevät vaihtuu, talvi ja syys.
Ne ei liikuta meitä – ne jäivät
iäks jälkeemme. Meidän on äänettömyys.
Me olemme kaikesta poissa
ja päässeet pimeyteen.
Sanat himmeät paasissa noissa
vain kertovat tomumme eläneen.
Mit’ et, veljemme, kärsiä saata,
mit’ et maksaa siitä sa vois,
näin että saat kerran maata
myriaadeja öitä, tuskasta pois!


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1929: Kahlittu: runoja. WSOY, Porvoo.