Heinäkuisella rannalla

Heinäkuisella rannalla Kirjoittanut Kaarlo Sarkia

Paljaana hiekassa rannan,

suojassa viidakon hunnun,

sieluuni tulvia annan

horsman ja apilan tunnun.

Etelän siipien alla

kaislikon hiukset taipuu.

Rannalla kukoistavalla

vaimeni tuskainen kaipuu.

Rinteeltä kirskunta sirkkain. –

Aurinko lävistää ruumiin

nuolin kultaisin, kirkkain.

Riudun sen liekkeihin kuumiin.

Työtäs en, aurinko, soimaa,

käyn veden lempeän huomaan.

Laineet antavat voimaa

tulista viiniäs juomaan.

Lähde: Sarkia, Kaarlo 1931: Velka elämälle: runoja. WSOY, Porvoo.