Siirry sisältöön

Hektorin ja Andromachin Jää-hyväiset

Wikiaineistosta
Hektorin ja Andromachin Jää-hyväiset *).
Yks Episodi Homeruksen Iliadin VI:ta Rapsodiasta, värsystä 369–389.
Kirjoittanut Homeros


Puhuttu: kiiruhti pois se raut’lakin-loistava Hektor. –
Kohtapa siitten hän tulikin kultaisen kotinsa luokse,
Vaan hän ej kotona löynyt Andrómache, valitun vaimon,
Sillä hän lapsensa kans, kans kauniisti hametun orjan,
Tornin nastalla seisoi, ja haikiast itki ja huokais.
Hektor, kuin hän ej huoneessa löynyt tuot’ vilpitöint’ vaimoo,
Kävi hän kynnykseen ast, siin seisoi, ja piijoilta kysyi:
”Kuulkopas, Tyttäret hoi! puhukaa totuutta mullen:
”Mihin on talosta tullut, Andrómache valittu vaimo?
”Liekköhän kälysten luonn’, tahik kauniisti hametuin natoin,
”Vaan lie hän männyt Atheneijaan, kussa ne muutkin
”Troijan ihanat Tyttäret lepyttää suuttuneen Luojan?”
Vastaisi hänelle silloin, se nöyrä ja joutuva neitsy:
”Hektor, koskassa kiivasti käsket mun puhumaan totta,
”Ei hään ouk kälysten luonna, eik’ kauniisti hametuin natoin,
”Eik hään o Atheneijaan männyt, kussa ne muutkin
”Troijan ihanat Tyttäret, mielyttää suuttuneen Luojan;
”Mutta hän Ilion torniin on nousut, koska hän kuuli, ett
”Troijaiset hätässä oli, ja Danait voittonsa puolla.
”Sillä han muuriin päin juokseva, juosten jo jouvuttiin sinne,
”Ikään kuin hurja; ja myötensä piijalla kannatti lasta.” – j. n. e.

[Carl Axel] G[ottlu]–nd.

*) Otava 1:nen Osa, 241 ja 242 sivu.


Lähde: Oulun Wiikko-Sanomia 19.4.1834.