Helkath Hazurim eli Miekanteränpelto
| Helkath Hazurim eli Miekanteränpelto. (2 Sam. kirj. II, 12–16.) Kirjoittanut Oskar Uotila |
- Jakaneet oli David ja Isboseth
- Saul vainajan valtakunnan.
- Kuningasten välit oli riitaiset,
- Ja miekka oli määräävä surinan.
- Sotajoukot seisoivat vastakkain,
- Niit’ erotti Gibeonin lampi.
- Asu joukkojen oitis ottelevain
- Oli toistansa uljahampi.
- Näit’ ohjasi Abner, noita taas
- Oli Joab johtava voittoon.
- Joabille huus Abner: «Malttakaas,
- Viel’ aikaa on voimien koittoon!»
- «Sitä ennen miekkaleikkihin
- Kakstoistakymmentä meidän
- Miest’ urheinta nouskoon esihin,
- Sama määrä myös urhoja teidän».
- Joab vastasi siihen: ««Niin nouskohon.»»
- Ja ne nousivat kahden puolen.
- Tän nuoren valiojoukkion
- Piti Abner tempuista huolen:
- «Vasen kätenne vihollisen olalle,
- Käden oikean miekka päin rintaa:
- Näin leikkimme tulevi tolalle
- Ja mies käy täydestä hintaa.»
- Oli asento valmiina. Pistos, niin
- Ne neljäkolmatta kaatui. –
- Kaikk’ yhteen sankarit haudattiin. –
- Ajan aikoina hauta se maatui.
- Mut paikka, miss’ silloin painittiin
- Veripainia, «Miekanterän-Pelloksi»
- se sitten mainittiin
- Muistoksi sen tulisen erän.
Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset: lauluja ja tarinoita. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.