Helsingin papiston matrikkeli 1885
[Teoksesta Tilastollinen ja biografillinen Suomen Evankelis-Lutherilaisten Seurakuntain ja Papiston Matrikkeli. Piispa A. J. Hornborg vainajan v. 1873 kirjoittaman Matrikkelin mukaan toimittanut Ludvig Wennerström (1849-1909). Porvoo 1885, sivut 209-213.]
Helsingin provastikunnassa,
Uudenmaan läänissä, on seuraavat kirkkoherrakunnat: 1) Helsingin kaupungin suomalais-ruotsalainen seurakunta; 2) Helsingin saksalainen seurak.; 3) Helsingin pitäjä; 4) Nurmijärvi; 5) Tuusula; 6) Mäntsälä, ja 7) Sipoo.
Kontrahtiprovasti: Johan Efraim Ahlgren, Helsingin pit:n kirkkoh.
1. Helsingin kaup. suomalais-ruotsalainen seurak. (Helsingfors).
[muokkaa]- Osoite: Helsinki.
Keisarill. 1 l. [=ensimmäinen luokka]; kappalaisten ja komministerien virat luokitsem[attomat]. Joka sunnuntai ja juhlapäivä pidetään sekä suomeksi että ruotsiksi kaksi puolipäiväsaarnaa ja ehtoosaarna; raamatunselitys joka keskiviikko iltäpäivällä vuorottain suomeksi ja ruotsiksi. Koska on nostettu kysymys kirkkoherrakunnan jakamisesta kahteen osaan, ruotsalaiseen ja suomalaiseen, on keis:ssa käskykirj. 18/4 1867 määrätty, että kirkkoherra silloin avoinna olevaan virkaan asetettaisiin niillä ehdoin, että hänen tulisi tyytyä muutoksiin ja oloihin, jotka sellainen jako vaikuttaa. Paitsi v.[virka]-taloa, johon hänellä sittekin on oleva yhtäläinen oikeus, ei hänen palkkansa ole vähentyvä 400 viljatriä [=tynnyriä] pienemmäksi vuodessa, sillä sen verran on katsottu pitävän tulla kumpaisenkin seurakunnan kirkkoherralle. Samanlaisilla ehdoilla oli myöskin seurak:n kappalaiset ja komministerit asetettava silloin tai vast'edes avonaisiksi tuleviin virkoihin, ennenkuin puheena oleva jako ehditään toimeen panna (vrt. tuomiokap. kiertokirj. n:o 308). Kirkonkokouksessa 7 p. Joulukuuta 1881 päätti seurak. asettaa ja palkata virallisen apulaisen, jonka tulee auttaa kirkkoherraa kansliatöissä ja myös ottaa osaa papillisiin toimiin. Pinta-ala: yhdessä Viaporin kanssa 14,8 neliövirst. Väkiluku: suomal ja ruotsal. sekä ent. Viaporin luterilaisessa seurak. yht. 44,462, kaartin seurak. 1,205, yht. 45,667 luterilaista. (Tähän ei ole luettuna saksalainen seurak.). Kirkot: Nikolainkirkko, tiilistä tehty 1840, vihitty ja käytettäväksi annettu 1852, sisältää noin 1,800 istuinsijaa ja on täydellisen hyvässä kunnossa; erittäin hyvät urut; palovakuuttamaton. Vanha kirkko, tehty 1827 puusta, sisältää noin 1,500 istuinsijaa; uudet, erittäin hyvät urut; palovak. 101,400 m:sta. Molemmissa kirkoissa on lämmityslaitos.
Kirkkoherran v.-talo, lähellä vanhaa kirkkoa, päärakenn. 11 huonetta, tampuuri ja kyökki. Pienemmässä rakenn. on leivintupa ja huone kirkonvahtimestarille. Tarpeelliset ulkohuoneet on. Palovak. 29,850 m:sta.
Ensimäisen kappalaisen v.-talo, myöskin lähellä vanhaa kirkkoa, päärakenn. 5 huonetta, tampuuri ja kyökki; sitä paitsi on leivintupa eri rakennuksessa ja tarpeelliset ulkohuoneet. Palovak. 20,200 m:sta.
Muilla papeilla ei ole v.-taloa.
Pappien palkat: samoin kuin kirkonpalvelijoidenkin maksaa kirkon taloudenhoitaja neljänneksittäin edellisen vuoden keskiverohinnan mukaan. a) kirkkoherran: seurak:lta 360 triä ja kruunulta 144 triä viljaa sekä joka avioliittoon-kuulutuksesta 4 m. Kirkkoherran tulee palkata pappi, joka on apuna pastorinkansliassa. b) c) d) e) ensimäinen ja toinen kappalainen sekä ensimäinen ja toinen komministeri saavat kukin 150 triä viljaa. Toinen kappalainen saa sitä paitsi 2,000 m. hyyryrahoja. f) Kirkkoh:n virallisen apulaisen palkka on 3,000 m. g) lääninvankilan saarnaajan: 1,356 m. (vanh. ilmoit.). h) rangaistusvankilan saarnaajan (Sörnäsissä) ei ole ilmoitettu.
Kirkonpalvelijain palkat: urkunistien: Nikolainkirkossa ja vanhassa kirkossa 120 triä viljaa kumpaisessakin; lukkarien kumpaisessakin 75 triä viljaa. Sitä paitsi on heillä sivutuloja.
Kirkkoherra: Alexander Vilhelm Lyra, provasti, asessori tuomiokapitulissa. J. Annan rit. 3 l. V. t. Johan Jakob Sihvonen, kappalainen.
Kirkkoherran virallinen apulainen: Ludvig Enkvist:
Kirkkoherran apulainen (erityinen): Aleksander Auvinen.
1:nen kappalainen: Johan Jakob Sihvonen, varapastori, J. Stanisl. rit. 3 l.
Hänen apulaisensa: Johannes Bäck, varapastori.
2:nen kappalainen: Frans Ludvig Bengelsdorff.
1:nen komministeri: Karl Teodor Broberg.
2:nen komministeri: Karl August Hildén.
Lääninvankilan saarnaaja: Karl David Axel Hirn, varapastori, opettaja lähetyskoulussa.
Rangaistusvankilan saarnaaja Helsingin luona (Sörnäsissä): Johannes Hänninen.
Nikolainkirkon urkunisti: Fredrik Richard Faltin, synt 5/1 1835, virk. tullut 1/5 1871.
Vanhan kirkon urkunisti: Lars Hämäläinen, synt 1832, virk. tullut 1/5 1871.
Nikolainkirkon lukkari: Johan August Gottlieb Hymander, synt. 19/10 1831, virk. tullut 1/10 1861.
Vanhan kirkon lukkari: Lorents Nikolai Achté.
Helsinkiin luetaan myöskin vaikka itsenäisinä
A) Henkivartijaväen tarkk'ampuja-pataljoonan seurakunta (väkilukua katso edeltä). Jumalanp. pid. 2 sunnuntaina peräkkäin suomeksi ja 3:na ruotsiksi. Kirkossa on tilaa 400 hengelle; veisuuta säestää torvisoitto. Kirkkoherran palkka: on 3,000 m. ja hyyryrahaa 900 m. Lukkari otetaan nyt asevelvollisten joukosta, ja vuoden kuluttua saa hän alaupseerin arvon ja edut. Palkka on (paitsi vapaata asuntoa, valoa ja lämpöä) 90 m. sekä osuusrahoja 200 m. (Vaatteet saa hän kruunulta).
Kirkkoherra: Karl Axel Hyrkstedt.
Lukkari: nykyään asevelvollinen Henrik Tanner, synt. 15/4 1865, virk. tullut 20/2 1884.
B) Virolais-lättiläinen sotilasseurakunta, perustettu 1856. Tähän kuuluvat kaikki Suomeen siirretyssä Venäjän sotaväessä palvelevat luterilaiset ja tätä hoitaa sotilassaarnaaja, jonka Porvoon tuomiokapituli kenraalikuvernöörin ehdotuksesta virkaan määrää. Jumalanpalvelukset pidetään Helsingissä säännöllisesti Viron ja Lätin, tarpeen mukaan myöskin Saksan ja Suomen kielellä sitä varten vuokratussa huoneessa, sekä kerran vuodessa muissa paikoissa, joissa Venäjän sotaväkeä on. Urut ja muu kirkonomaisuus on seurakunnan omat. Väkiluku: vaihtelevainen; nykyään varsinaisessa seurakunnassa 200 ja asevelvollisia sotamiehiä 1,369. Saarnaajan palkka: Venäjän sota- ja meriministeriön varoista yht. 918 hopearuplaa eli 3,672 m. sekä hyyryrahat (ent. matrikkelissa 1,200 m.).
Sotilassaarnaaja: Alfons Johan Alexander Lönnroth.
Urkunisti: Johan Dreijman, synt. 17/2 1843.
Viaporin linnan luterilainen seurak. lakkautettiin Keisarikunnan sotaministerin käskystä 21/12 1882 ja sen jäsenet kuuluvat nyt Helsingin seurakuntaan.
2. Helsingin kaupungin saksalainen seurakunta.
[muokkaa]Osoite: Helsinki.
Seurak.saa itse valita kirkkoherran, jonka Porvoon tuomiokapituli virkaan valtuuttaa, tutkittuaan ensin hänen taitonsa. Julkinen jumalanp. pidet. joka sunnuntai- ja juhlapäivä kl. 11 ja sitä paitsi iltasaarna joka torstai paastonaikana. Väkiluku: 496. Kirkko, tehty vv. 1863-1865 tiilistä, 350 istuinsijaa; hyvässä kunnossa, urut. Palovak. 80,000 m:sta.
Kirkkoh. v-taloa, ei ole. Palkka:4,000 m.
Kirkkoherra: Gustaf Henrik von Rohden, filos. toht.
3. Helsingin pitäjä (Helsinge).
[muokkaa]Osoite: Helsinki, Helsingin pitäjä.
Keisarill. 2 l., ruotsalainen. Kappalaisp. 1 l. Suomal. jumalanp. joka 3:s sunnuntai sekä jouluna ja uutena vuonna. Östersundomin rukoushuoneessa, Sipoossa meren rannalla, 15 virst. päässä Helsingin pitäjän kirkosta, pidet. jumalanp. joka 3:s sunnuntai, 2:sti Helsingin pitäjän ja 3:nen kerran Sipoon papit. Pinta-ala: 327,1 neliövirst. Väkiluku: 8,101. Manttaaleja: 146 5/8 tasaam., 116 5/36 tasatt. Kinkerikuntia: 23. Talonsavuja: 290; torpansavuja: 93. Kirkko, 50 virst. päässä Porvoosta, 15:ltä vuosisadalta, harmaastakivestä, kyllin tilava ja asianmukaisessa kunnossa; urut vuodesta 1853; kellotapuli tiilistä, tehty 1850.
Kirkkoh. v.-talo, 1 mtl., lehtimetsän keskellä eräällä kukkulalla kirkon luona, hyvin rakennettu. Kylvö: syks. 7 triä (kaksivuorossa), sato 56 triä; kev. 14 triä, sato 100 triä, paitsi perunoita. Heinänsato 3,600 leiv., pidetään 7 tai 8 hevosta, 20 lehmää, 8 lammasta. Torppia 1, maksaa vuos. 172 m. Puhdas tulo 2,000 m.
Kappal. v.-talo, Nilsas, 1/4 mtl., lähellä kirkkoa; 8 trinal. peltoa sekä heinämaita, jotka tuottavat 20 talvikuormaa. Metsä ei riitä kotitarpeiksi, laidun huono. Puhdas tulo 15 triä rukiita.
Pappien palkat: a) kirkkoherran: kun nyt monet teollisuuslaitokset ottavat osaa kirkkoherran palkan maksuun ja Skattmansbyn talo myöskin on ruvennut sopimukseen, on viljatulo 193 triä 17 1/2 kp. (ainoastaan muutama tri ohria); pääsiäisr. 1,000 m.; maahanlask. ja pieniä saatavia 900 m., kalakymm. 4 tai 5 triä suolaisia silakoita. b) kappalaisen: 85 triä rukiita; lasten maahanlask. noin 50 m., pitäjän päivätöistä 450 tai 500 m.
Lukkarin ja urkunistin palkka: 50 triä rukiita. V.-taloa ei ole, mutta talonpaikka on katsottu.
Kirkkoherra: Johan Efraim Ahlgren, kontrahiprovasti, J. Annan rit. 3 l.
Kappalainen: Alexander Hultin, filos. maist., varapastori.
Lukkari: Robert Reinhold Rehell synt. 21/11 1822.