Helsingin raitioliikenne

Helsingin sähköraitioteiden liikenteessä noudatettavat järjestyssäännöt.

Elinkeinolaista 31 päivänä maaliskuuta 1879 annetun asetuksen 19 §:n nojalla on maistraatti marraskuun 26 päivänä 1900 vahvistanut raitioteiden omistajan ja palveluskunnan noudatettaviksi seuraavat sähköraitioteiden liikenteen harjoittamisessa seurattavat järjestyssäännöt.

1 luku. Liikennepalvelijastosta.

1 §. Raitiovaunun konduktööriksi, kuljettajaksi tahi jarrumieheksi otettakoon ainoastaan hyvämaineinen, luotettava, raitis ja muuten tarkoitukseen sopiva, 18 vuotta täyttänyt henkilö.

Vaununkuljettajain ja jarrumiesten pitää myös olla täysin perehtyneet ja harjaantuneet sekä raitiovaunun käyntiinpano- ja ohjauskoneiston että myös vaunuun kuuluvain jarru- ja merkinantolaitteitten käyttämiseen, älköönkä kenenkään sallittako toimia vaununkuljettajana eikä jarruttajana, ennenkuin pätevän henkilön tästä seikasta hänelle antama todistus on poliisiviranomaiselle näytetty.

2 §. Konduktöörien, vaununkuljettajain ja jarrumiesten virantoimituksesta on pidettävä sellaista kirjaa, että siitä saa varman tiedon, kutka heistä kulloinkin ovat olleet itsekussakin raitiovaunussa virantoimituksessa. Tämä virantoimituslista on vaadittaessa pidettävä poliisiviranomaisen saatavana.

3 §. Raitiotiepalvelijaston on virantoimituksessa käytettävä maistraatin hyväksymää, siroa ja siistiä virkapukua, ja pitää konduktööreillä, kuljettajilla ja jarrumiehillä päähineessä, kauluksessa tahi muussa näkyvässä paikassa olla heille annettu numero.

4 §. Vaunupalvelijaston pitää virantoimituksessa noudattaa hyvää käytöstö sekä kohdelle yleisöä kohteliaasti ja sävyisästi. Tupakoiminen virantoimituksessa on heiltä kielletty.

5 §. Vaununkuljettajat ja jarrumiehet ovat velvolliset kohdistamaan kaiken huomionsa yksinomaan vaunun ohjaukseen, ja on heitä tähän nähden ankarasti kielletty antautumasta tarpeettomaan keskusteluun kenenkään kanssa.

6 §. Vaununkuljettaja ei ole vastuunalainen ainoastaan siitä, että alempana mainittua kulkunopeutta ei ylitetä, vaan myös siitä että vaunun ohjaus, johon nähden hänen pitää noudattaa asianmukaista varovaisuutta, toimitetaan tarkasti tässä alempana annettujen määräysten mukaisesti; ja on kuljettajan sentähden kielletty tällöin sallimasta sivullisten koskettaa tahi hoitaa vaunun ohjauslaitteita; minkään syyn varjolla virantoimitusaikana poistumasta paikaltaan tahi vaunun seistessä konduktöörin luvatta poistumasta vaunusta, jossa tapauksessa konduktööri on velvollinen itse jäämään vaunuun katsoakseen ettei kukaan sivullinen saa tilaisuutta kosketella vaunun ohjauslaitteita.

Jarrumiehestä, joka saa palvella ainoastaan kytketyssä vaunussa, on soveltuvilta kohdin voimassa mitä edellä on sanottu.

7 §. Hälyytyskellolla on kuljettajan aina annettava merkki:

1) vaunua käyntiin pannessa;

2) ennenkuin vaunu sivuuttaa kadunkulmauksen tahi poikkikadun, jolloin merkinannon pitää alkaa vähintää kymmenen metrin päässä kulmauksesta tahi kadunristeyksestä; niin myös

3) kun henkilöjä, eläimiä tahi esineitä on vaunun tiellä sekä muissa tiloissa, kun sitä on tarpeen tapaturman, yhteentörmäyksen tahi muun haitan ehkäisemiseksi.

Huonosti valaistuilla paikoilla kulkiessa sekä sakean sumun tahi lumituiskun vallitessa pitää merkkikellon soida alinomaa.

8 §. Pysäytettyä vaunua ei saa uudelleen panna liikkeeseen, ennenkuin konduktööri on antanut säädetyn lähtömerkin.

9 §. Kulkunopeus ei saa missään tapauksessa olla kahtasataa viittäkymmentä (250) metriä suurempi minuutissa, ja on vähennettävä siihen määrää, että vaunu on käsijarrulla pysähdytettävissä yhden vaununmitan matkalla seuraavissa tapauksissa:

1) rataosilla, joilla vallitsee vilkas liikenne;

2) kadunkulmauksissa kääntyessä;

3) kadunristeyksistä kulkiessa;

4) raiteelta toiselle siirtyessä; sekä

5) kun raiteella on ihmisiä, eläimiä tahi jokin muu liikenne-este.

10 §. Raitiovaunu on ehdottomasti seisautettava:

1) kun avuton henkilö tahi lapsi, joka ei kykene itseään hoitamaan, on sen tiellä;

2) kun yhteentörmäys tahi muu onnettomuus olisi välttämätön;

3) liikkeellä olevan palomiehistön lähestyessä; sekä

4) kun pysähdysmerkki on annettu.

11 §. Konduktöörin asiana on järjestyksen pito ja päällikkyyden hoitaminen vaunussa, johon nähden hänen on tarpeellista tarkkaavaisuutta noudattaen sovellettava tämän ohjesäännön määräyksiä liikenteeseen. Konduktöörin on sen ohessa velvollisuus erittäin katsoa:

1) että vaunun palveluskunta asianmukaisesti täyttää velvollisuutensa;

2) ettei matkustajia saa asettua vaunuun vahvistettua lukumäärää enempää;

3) etteivät yksityiset matkustajat tavalla tai toisella saa estämättä loukata matkatoveriensa oikeutta;

4) että niin taulu, joka osottaa että vaunun kaikki paikat ovat täynnä, kuin vaunun kulkusuuntaa osottava nimikilpikin kunnollisesti ja ajoissa pannaan paikalleen ja poistetaan; sekä

5) että matkustajat eivät nouse vaunuun ja poistu vaunusta muulla tavoin kuin mitä tästä on säädetty, ja pitää konduktöörin, kun se haitatta voi käydä päinsä, siinä olla erittäinkin naisille, lapsille ja vanhoille tahi voimattomille henkilöille avullisena.

Konduktöörin on annettava kuljettajalle merkki, milloin vaunun saa panna liikkeeseen, mikä matkustajain vaunuun noustessa ja siitä poistuessa pääteasemalla, vaihteessa ja pysäkillä ei saa tapahtua, ennenkuin tuleva matkustaja on vaunuun astunut tahi poistuva molemmin jaloin koskettanut maahan.

Kohta pääteasemalle tultua pitää konduktöörin tarkastaa, ovatko matkustajat unohtaneet vaunuun joitakin kapineita, ja on tavatut kapineet kohta palautettava omistajalle tahi, ellei se siinä tilaisuudessa voi käydä päinsä, jätettävä lähimmälle poliisiasemalle tahi raitiotieyhtiön konttoriin, mistä ne on viimeistään seuraavana päivänä toimitettava poliisille.

Jos matkustaja rikkoo tämän ohjesäännön määräystä eikä ota konduktöörin siitä antamasta huomautuksesta ojentuaksensa, tai jos hän muuten käyttäytyy sopimattomasti, pitää konduktöörin käskeä sellaisen matkustajan poistua vaunusta; ellei käskyä totella, tulee konduktöörin virka-apua saadakseen ilmoittaa asiasta tavattavalle poliisimiehelle.

2 luku. Liikkuvasta kalustosta.

12 §. Raitiovaunu pitää, ennenkuin sitä saa liikenteeseen käyttää, lujuuteen ja rakenteeseen sekä ohjauskoneistoon nähden olla kaupungin sähköteknikon katsastama; sama koskee vaunua, johon on tehty muutoksia tai joka on perinpohjin korjattu.

Maistraatin antama todistus että vaunu on liikennettä varten hyväksytty, pitää olla näkyvällä paikalla julkipantuna kussakin vaunussa.

13 §. Raitiovaunu on aina pidettävä siistinä ja puhtaana sekä muuten kunnossa. Paitsi vaunun käyttöä ja ohjausta varten tarpeellisia laitteita pitää kussakin vaunussa olla:

1) hälyytyskello kuljettajaa varten;

2) merkinantokello, jolla konduktööri sekä paikaltaan että vaunun sisästä voi antaa tarpeellisia merkkejä vaununkuljettajalle tahi jarrumiehelle;

3) vaunun etupäässä valkea lyhyty, jonka valo on niin voimakas, että se pimeässä kirkkaasti valaisee raiteen vähintään 10 metrin pituudelta vaunun edestä;

4) vaunun takapäässä, päivällä punaiseksi maalattu laatta, vähintään 25 sm läpimitaten, sekä pimeän tultua punaisella valolla palava lyhty osottamassa vaunun kulkusuuntaa tahi, kun useampia vaunuja on yhteen kytkettyinä, junan loppupäätä;

5) taulu, jossa selvin, vähintään 10 sm korkuisin kirjaimin luetaan "Täynnä" ja joka taulu kohta, kun vaunun kaikki sijat ovat täynnä, on pantava helposti näkyvään paikkaan;

6) vaunun ulkokylkiin asetetut, helposti ja selvästi nähtävät nimikilvet, joissa vähintään 15 sm korkuisin kirjaimin mainitaan vaunun liikennelinja ja numero:

7) näkyvillä paikoilla vaunun sisässä tiedonannot sekä vaunun kulkulinjasta että sen varrella olevista pysäkeistä, niin myös ilmoitus vahvistetusta matkustajamaksusta ja sen suoritustavasta sekä montako matkustajaa vaunu saa kuljettaa ja miten näiden pitää jakautua vaunun eri osien kesken; sekä

8) julkipano, joka sisältää otteita tästä ohjesäännöstö niiltä kohdin, mitkä maistraatti on sitä varten määrännyt.

Kaikki edellä mainitut julkipanot ovat laadittavat sekä ruotsin että suomen kielellä.

3 luku. Liikenteestä.

14 §. Pimeän tultua on raitiovaunun sisus pidettävä riittävästi valaistuna. Niinikään on tällöin kaikki säädetyt lyhdyt pidettävä sytytettyinä. Ovien ja ikkunain pitää sulkeutua hyvin eikä niihin saa käyttää himmeäksi tahkottua eikä värjättyä lasia.

15 §. Sitä vuorokaudenaikaa, jona raitiotieliikenne pitää maistraatin vahvistaman vuorolistan mukaan olla käynnissä, ei saa supistaa eikä myöskään samassa vuorolistassa määrättyjä lähtöaikoja muuttaa, ellei luonnoneste tahi muut pakottavat asianhaarat sitä aiheuta. Kustakin tuntia pitemmästä liikenteen keskeytyksestä annetaan tieto poliisiviranomaiselle. Liikenteessä noudatettavaksi vahvistettua taksaa ei myöskään saa ylittää.

16 §. Poliisiviranomaisen raitiovaunua tahi jotakin sen osaa varten vahvistamaa matkustajalukua ei saa ylittää. Virka-asioilla liikkuvaa poliisimiestä ja postiljoonia älköön kuitenkaan kiellettäkö vaunuun nousemasta, siinäkään tapauksessa että matkustajaluku ennestään on täysi.

17 §. Kussakin moottorivaunussa pitää olla virantoimituksessa vaununkuljettaja ja konduktööri, kytkyvaunussa jarrumies ja konduktööri. Jos kytkyvaunuun on asetettu sen laatuinen jarrulaitos, että käy jarruttaminen kumpaiselta vaununsillalta tahansa, tarvitaan vaunua liikenteessä käyttäessä ainoastaan konduktööri. Sama on myös laita yhtäjaksoisesti tehoavalla, itsetoimivalla jarrulla varustetun kytkyvaunun.

18 §. Vaunua älköön pantako liikkeelle peräytyvään suuntaan (peräytettäkö), niin että vaununkuljettaja tulee olemaan takimaisella vaununsillalla, ellei etumaisella vaununsillalla ole konduktööriä johtamassa vaunun ohjausta, joka silloin on toimitettava erittäin hiljaisella vauhdilla.

Vaununoven ja toisen vaununsillanoven välinen paikka on varattu konduktöörille. Vaununsillan toinen ovi on pidettävä suljettuna, niin että matkustajat nousevat vaunuun ja poistuvat siitä ainoastaan ensinmainitusta ovesta. Etumaiselle vaununsillalle noustaan ainoastaan suoraan kadulta.

19 §. Matkustajain päästämiseksi vaunuun ja siitä pois on raitiovaunu pysähdytettävä pääteasemalla, vaihteessa ja pysäkillä.

20 §. Kahden peräkkäin kulkevan vaunun tahi vaunujunan välille on aina jätettävä niin pitkä välimatka, että viimeisen vaunun tahi junan kuljettaja joka tapauksessa aivan varmasti voi pysähdyttää vaununsa törmäämättä edellä kulkevaan vaunuun tahi junaan.

21 §. Kuhunkin vaunuun on aivan pyöräin eteen sijoitettava suojusverho, jonka ja kiskojen välimatka ei saa olla 10 sm suurempi, ellei se ole välttämätöntä lumen tahi jään tähden, jossa tapauksessa verho ei saa olla 5 sm enempää ajotiestä koholla.

Suojusverhon ja vaunun päitten välille ei vaunun kuormittamattomana ollessa saa mitään esinettä riippua alempana kuin 36 sm:n päässä kiskoista.

22 §. Näiden määräysten noudattamisen valvomiseksi voi poliisiviranomainen niin usein kuin tarpeelliseksi näkee katsastuttaa yhtiön sekä liikkuvan että muun kaluston; teknillisessä suhteessa valvoo raitiovaunuliikennettä etusijassa kaupungin sähköteknikko, jonka myös tulee tarpeen vaatiessa antaa poliisille apuaan viimeksi mainitussa kohdassa.

4 luku. Edesvastauksesta näiden järjestyssääntöjen rikkomisesta.

23 §. Jos jotakin näiden järjestyssääntöjen määräyksiä rikotaan tahi jätetään täyttämättä, tuomitkoon maistraatti hairahtuneen enintään viidenkymmenen markan sakkoon, ellei hairahduksesta ole säädetty rangaistusta yleisessä laissa.

Valituksen raitiovaunun omistajaa tahi sen palvelijastoa vastaan saa tehdä joko poliisiasemalla tahi virantoimituksessa olevalle poliisimiehelle; ja ryhtyy poliisiviranomainen sen johdosta asianmukaiseen toimenpiteeseen ilman että valittajaa sittemmin vaivataan tulemaan saapuville, paitsi kun se havaitaan välttämättömän tarpeelliseksi.

Helsingin sähköraitioteiden käyttämisessä noudatettavia määräyksiä.

Kaupunginviranomaisten esityksestä Uudenmaan läänin kuvernöörin vahvistamat maaliskuun 11 päivänä 1901.

1 §. Raitiovaunuun ei päästetä henkilöjä, jotka ovat nähtävästi päihtyneitä tahi jotka epäsiistillä puvullaan, ilkeällä löyhkällä taikka muusta semmoisesta syystä voivat tuottaa ikävyyksiä tahi haittaa matkustajille.

Raitiovaunuun ei saa ottaa mukaan koiria, ei myöskään tavaraa, josta tilavuutensa tahi laatunsa vuoksi voi olla hankaluutta.

Tupakoiminen tahi sylkeminen umpinaisessa vaunussa ei ole sallittu.

2 §. Vastoin konduktöörin kieltoa älköön kukaan astuko raitiovaunuun älköönkä siihen asettuko; ja pitää matkustajan hänen käskystään heti poistua vaunusta tahi jostakin sen osasta, ollen kuitenkin se, joka arvelee konduktöörin menneen toimivaltansa ulkopuolelle, oikeutettu ilmoittamaan asianlaidan raitiotien omistajalle tahi poliisiviranomaiselle tutkimuksen toimittamista tahi syytteen tekemistä varten.

3 §. Matkustaja on velvollinen suorittamaan matkasta määrätyn maksun sillä tavoin kuin vaunussa olevassa julkipanossa on siitä ilmoitettu.

4 §. Matkustaja ei saa puhutella virantoimituksessa olevaa vaununkuljettajaa.

Matkustajan on niinikään kielletty antamasta lähtö- tahi pysähdysmerkkiä tahi koskemasta vaunun ohjauslaitteisiin.

5 §. Raitiovaunun lähestyessä, annettiinpa siitä merkki tahi ei, pitää yleisön heti poistua raiteelta, ja on erittäinkin ajaen ja ratsain kulkevien väistyttävä niin paljon, että raitiovaunu voi esteettömästi päästä kulkemaan.

Tavaraa tahi muita estäviä esineitä ei saa sijoittaa raiteelle eikä lähemmäksi kuin metrin päähän siitä.

6 §. Jos jotakin mitä tässä edellä on säädetty rikotaan tahi laiminlyödään, tuomitkoon maistraatti hairahtuneen enintään viidenkymmenen markan sakkoon, ellei hairahduksesta yleisen lain mukaan seuraa rangaistusta.

Valitus raitiotienomistajaa tahi sen palveluskuntaa vastaan tehtäköön joko poliisiasemalla tahi virantoimituksessa olevalle poliisimiehelle; ja ryhtyy poliisiviranomainen tämän johdosta asianmukaiseen toimenpiteeseen ilman että valittajaa sittemmin vaivataan saapuville tulemaan, paitsi kun se katsotaan välttämättömän tarpeelliseksi.