Helsingin rajat

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Forsbyn talo 1899[muokkaa]

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelma 27/1899 sivut 11-12.

Kamaritoimituskunnan kirje

Uudenmaan läänin Kuvernöörille maakirjaan merkittävästä oikaisusta, joka koskee Helsingin kaupungille lahjoitettua, yhden taloluvun ja puolen manttaalin suuruista Forsbyn taloa Forsbyn kylässä Helsingin pitäjää.

Annettu Helsingissä, 15 p:nä Toukokuuta 1899.

Keisarilliselle Majesteetille asetetussa, Teille tuodussa ja alamaisen kirjeen ohessa Joulukuun 13 päivältä 1898 Keisarillisen Senaatin lähempää määräystä varten lähettämässänne kirjoituksessa ovat Helsingin kaupungin Valtuusmiehet mainitsemistaan syistä alamaisesti anoneet että Forsbyn talo, joka on yhden taloluvun ja puolen manttaalin suuruinen, Helsingin pitäjän Forsbyn kylässä joko kokonaan, sanotulle kaupungille karjalaitumeksi ja tilan laajentamiseksi lahjoitettuna, julistettaisiin kaupunkiin yhdistetyksi ja siis sen tuomiopiiriin kuuluvaksi tahi ainakin että joka tapauksessa mainitun talon alueeseen kuuluvat huvilat n:o 3 Anneberg ja n:o 4 Arabia ynnä Kanaansland niminen niitty, jotka vanhoista ajoista ovat olleet kaupunkiin yhdistetyt, saataisiin palauttaa kaupungin tuomiopiiriin kuuluviksi.

Kamaritoimituskunnan Kamreerikonttorin annettua vaaditun alamaisen lausunnon, on Keisarillinen Senaatti tänä päivänä esillä olevan asian Itsellensä esittelyttänyt ja koska Helsingin kaupungin voimassa olevain erioikeuskirjain kautta Elokuun 3 päivältä 1569 ja Lokakuun 2 päivältä 1639 neljä taloa yllämainitussa Forsbyn kylässä, joihin edellämainittu Forsbyn yksinäinen talo myöskin kuului, ovat kaupungille karjalaitumeksi ja tilan laajentamiseksi lahjoitetut, sekä koska näiden tilojen verot ovat siitä syystä eikä autioksi joutumisen takia ovat entisinä aikoina lyhennetyt, sentähden ja kun tuo viimeisessä sekä muutamissa aikaisemmissa maakirjoissa oleva merkintä että puheenalainen talo on kruunulle pysytetty tahi yllämainitusta, yhdytetystä alueesta erotettu nähtävästi on riippunut väärästä menettelystä eikä erioikeuskirjain määräysten kumoamisesta, katsoi Keisarillinen Senaatti hyväksi säätää että mainittu virhe on maakirjassa oikaistava ja vielämainittu talo siis siihen merkittävä Helsingin kaupungin alle yhdytetyksi sekä, kaupunkien valituksiin annetun 1757 vuoden Kuninkaallisen päätöksen 58 §:n mukaan kaupungille siitä pantava karjaveroa kruunulle suoritettavaksi yksi markka yhdeksänkymmentäkaksi penniä, ja on Teidän siis ryhdyttävä tarpeelliseen toimenpiteeseen jotta edellämainittu oikaisu maakirjoihin asianmukaisesti tehdään; jonka Kamaritoimituskunta, Keisarillisen Senaatin päätöksen mukaan, saa Teille tiedoksi ja noudatettavaksi sekä Helsingin Kaupunginvaltuusmiesten tietoon täten ilmoittaa.

Samana päivänä meni kirje asiasta Maanmittauksen ylihallitukselle.

Wiksberg, Kottby, Meilans, Grejus 1906[muokkaa]

Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma 27/1905 sivut 5-8

Keisarillisen Suomen Senaatin päätös,

koskeva Gumtähden ynnä eräiden muiden Helsingin pitäjän Vähän-Huopalahden kylää olevain tilain liittämistä hallinnollisessa, kirkollisessa ja oikeudellisessa suhteessa Helsingin kaupunkiin.

Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla Keisarillinen Senaatti on käsitellyt Helsingin kaupungin Valtuusmiesten kirjelmää 22 p:ltä Huhtikuuta 1902, jossa Valtuusmiehet ovat alamaisuudessa esittäneet että Gumtähden maatila, johon kuuluu Wiksbergin allodisäteri Gumtähden kylässä ja sen kanssa yhdysviljelyksessä oleva Kottbyn puolikas verotaloa Kottbyn kylässä, Hindernäsin eli Meilansin yksinäinen verotalo sekä Grejuksen kruununtalo siihen kuuluvine kruununtakalikkomaineen Vähän-Huopalahden kylässä Helsingin pitäjässä, ja joka käsittää myöskin sen kruunun pakkoluovutuksella hankkiman alueen, johon Sörnääsin rangaistusvankila on rakennettu, ja erään Kottbyn talon rajain piirissä sijaitsevan, valtionrautateille kuuluvan alueen, joko kokonaisenaan tahi lukuunottamatta niitä mainittuihin tiloihin kuuluvia seitsemää tiluspalstaa, joita täydellisesti ympäröitsee kaupungille kuulumaton Helsingin pitäjää oleva maa, kaupungin alueeseen yhdistettäisiin.

Sittenkuin Helsingin kuntaa oli asiasta kuultu sekä Helsingin kaupungin Maistraatti ja Uudenmaan läänin Kuvernööri olivat siitä lausuntonsa antaneet, on Keisarillinen Senaatti 27 p:nä Huhtikuuta 1903 määrännyt, että ei ainoastaan puheenalaiset Helsingin kaupungin omistamat maakirjatilat, lukuunottamatta edellämainituita kaupungille kuulumattoman maan rajain piirissä sijaitsevia tiluspalstoja, vaan myöskin Sörnäsin vankila-alue ja valtionrautateiden Kottbyn talon maalla oleva alue ovat kaupungin alusmaaksi pantavat ja siihen hallinnollisessa suhteessa yhdistettävät, jonka ohessa Helsingin kunnan puolesta esitetty vaatimus tämän siirron johdosta saada korvausta Helsingin kaupungilta on perusteettomana jätetty huomioon ottamatta, ja Helsingin kunnan esitys että esikaupungeissa asuvat henkilöt, joilla on kotipaikkaoikeus Helsingin kunnassa, siinä suhteessa siirrettäisiin kaupunkiin kuuluviksi, joka kysymys kussakin eri tapauksessa on ratkaistava voimassa olevan vaivaishoitolainsäädännön mukaan, niin ollen ei tässä yhteydessä ole antanut aihetta sen enempään lausuntoon.

Tämän jälkeen Keisarillinen Senaatti 23 p:nä Marraskuuta 1903 on päättänyt että puheena oleva siirto myöskin kameraalisessa suhteessa on toimeenpantava seuraavilla lähemmillä määräyksillä: että Wiksbergin rälssisäteri N:o 1 Gumtähden kylässä poistetaan maakirjatilojen luvusta ja maakirjaan merkitään Helsingin kaupunkiin yhdistetyksi; että koska kaupunkien, 58 §:n mukaan Kuninkaallisessa resolutsionissa kaupunkien valituksiin vuodelta 1757, on maksettava karjaveroa niistä tiloista, jotka ovat kaupungeille tonttipaikoiksi ja karjalaitumiksi annetut ja lahjoitetut, mutta Helsingin kaupunki on oston kautta hankkinut Wiksbergin säteritilan, kaupunkia ei ole velvoitettava siitä tilasta kruunulle maksamaan karjaveroa; sekä että, koska muut edellämainitut maakirjatilat ainoastaan osaksi ovat kaupungin alueeseen yhdistetyt ja tietoa ei vielä ole siitä, kuinka suuri osa itsekustakin kantatilastaan edellämainitut seitsemän kaupunkiin yhdistettäväksi määräämättä jätettyä tiluspalstaa ovat, eikä siitä syystä tätä nykyä voida asianmukaisella tarkkuudelle määrätä maakirjaan merkitsemistä varten kuinka suuri osa mainituista maakirjatiloista on kaupunkiin yhdistetty ja kuinka suuri osa edelleen on maalaistilana pysytettävä tilan suuruuteen suhteutuvalla verolla, eikä myöskään tiedetä sen karjaveron suuruutta, joka on suoritettava jonkun viimeksimainitun maakirjatilan yhdistetystä osasta, Helsingin kaupungin tulee ei ainoastaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin edelläsanottujen tiluspalstain erottamiseksi ja muodostamiseksi laillisen tilusjaon kautta eri tiloiksi, kuuluen jokainen asianomaiseen maakirjatilaan, vaan myöskin, sittenkuin sanottu jako on tapahtunut ja saanut lain voiman, Keisarilliseen Senaattiin lähettää asiaan kuuluvat kirjat tarkemman määräyksen antamista varten muistiinpanojen tekemistä maakirjaan viimeksi mainittuin maakirjatilain yhdistämisen johdosta kuin myöskin sen karjaveron suuruuden määräämistä varten, jota jonkin näiden tilain puolesta vastaisuudessa ehkä tulee suoritettavaksi.

Sittenkuin asianomaisia seurakuntalaisia ja papistoa oli anomuksen johdosta kuultu sekä Porvoon hiippakunnan Tuomiokapituli oli asiasta lausunnon antanut, on Keisarillinen Senaatti 4 p:nä Lokakuuta 1904 määrännyt että puheenalainen siirto on tapahtuva myöskin kirkollisessa suhteessa, sillä ehdolla että nykyisten kirkollisten palkansaajain oikeutta ei loukata ja että Helsingin suomalais-ruotsalaisen seurakunnan jaossa asianmukaista huomiota omistetaan näiden alueiden asukasten tarpeisiin henkiseen ja siveelliseen hoitoon nähden, jonka ohessa Helsingin maalaisseurakunnan asiassa tekemät korvausvaatimukset perusteettomina hyljättiin.

Mitä lopuksi tulee siirtoon oikeudellisessa suhteessa, niin Keisarilinen Senaatti, saatuaan lausunnon asiasta Turun Hovioikeudelta, Helsingin tuomiokunnan Tuomarilta sekä asianomaisilta käräjäkuntalaisilta, katsoo hyväksi määrätä puheena olevat tilat erotettaviksi Helsingin pitäjän käräjäkunnasta ja liitettäviksi Helsingin kaupungin oikeuspiiriin.

Edellämainittujen tilain siirto on sekä hallinnollisessa, kirkollisessa että oikeudellisessa suhteessa astuva voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1906, ollen kuitenkin Helsingin pitäjän nykyiset kirkolliset palkansaajat kuin myöskin Helsingin tuomiokunnan Tuomari, niin kauvan kuin he nykyisissä viroissaan pysyvät, oikeutetut Helsingin kaupungilta saamaan niin suurta vuotuista vastiketta tulojen vähenemisestä kuin heille siinä suhteessa lain mukaan tulee; ja on Helsingin kaupungin asianomaisten viranomaisten, jos tämä siirto vaatii kaupungin Raastuvanoikeuden työvoimain lisäämistä, siitä erittäin tehtävä esitys.

Tämä päätös annetaan Uudenmaan läänin Kuvernöörille tiedoksi ja noudatettavaksi sekä Helsingin kaupungin Valtuusmiesten kuin myöskin asianomaisten käräjäkuntalaisten ja kruununpalvelijain tietoon saatettavaksi, Turun Hovioikeudelle tiedoksi ja Helsingin tuomiokunnan Tuomarille ilmoitettavaksi, Porvoon hiippakunnan Tuomiokapitulille tiedoksi sekä asianomaisen papiston ja seurakuntalaisten tietoon saatettavaksi kuin myöskin Rautatiehallitukselle tiedoksi. Helsingissä, 29 p:nä Toukokuuta 1905.

Oikeustoimituskunnan väliaikainen Päällikkö, Senaattori E. Andersin.

G. E. Winter.

Böhle 1912[muokkaa]

Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma 9/1912 sivut 10-11

Keisarillisen Suomen Senaatin päätös

Helsingin pitäjän Wähän-Huopalahden kylässä olevan Böhlen maistraatintilan päälohon liittämisestä kirkollisessa, hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa Helsingin kaupunkiin.

Annettu Helsingissä, 11 p:nä tammikuuta 1912.

Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla on Keisarillinen Senaatti käsitellyt Helsingin kaupungin Valtuusmiesten anomusta että Helsingin pitäjän Wähän-Huopalahden kylässä oleva Böhlen maistraatintila, paitsi kuutta pienehköä tiluspalstaa, joita joko täydellisesti tai osaksi ympäröitsee kaupungille kuulumaton, Helsingin pitäjässä sijaitseva maa, yhdistettäisiin Helsingin kaupungin alueeseen.

Sittenkuin anomuksen johdosta oli kuulusteltu asianomaisia seurakuntalaisia ja papistoa sekä Porvoon hiippakunnan Tuomiokapituli oli antanut asiasta lausuntonsa, on Keisarillinen Senaatti 17 p:nä marraskuuta 1910, Kirkollisasiaintoimituskunnan esittelyssä, määrännyt että puheenalainen tiluspalsta on kirkollisessa suhteessa siirrettävä Helsingin kaupunkiin sekä sen pohjoiseen suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan kuuluvaksi, sillä ehdolla kuitenkin että Helsingin pitäjän nykyisten kirkollisten palkansaajain oikeutta ei loukata.

Sittemmin on Keisarillinen Senaatti 18 p:nä toukokuuta 1911, asiata sen hallinnolliselta osalta esiteltäessä, josta Uudenmaan läänin Kuvernööri, Helsingin maalaiskunta sekä Helsingin piirin kruununpalvelija olivat alamaiset lausuntonsa antaneet, päättänyt että puheenalainen tilusalue on hallinnollisessa suhteessa Helsingin kaupungin alueeseen siirrettävä.

Mitä lopuksi tulee oikeudelliseen siirtoon, on Keisarillinen Senaatti, saatuaan asiasta lausunnot Keisarillisen Senaatin Kamarikonttorilta, Turun Hovioikeudelta, Helsingin tuomiokunnan Tuomarilta ja Helsingin Raastuvanoikeudelta, tänä päivänä nähnyt hyväksi määrätä että mainittu alue on erotettava Helsingin pitäjän käräjäkunnasta ja liitettävä Helsingin kaupungin oikeuspiiriin.

Edelläkerrottu siirto on kirkollisessa, hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa astuva voimaan 1 p:nä toukokuuta 1912, ollen kuitenkin Helsingin pitäjän nykyiset kirkolliset palkansaajat sekä Helsingin tuomiokunnan Tuomari, niin kauvan kuin he viroissaan pysyvät, oikeutetut Helsingin kaupungilta saamaan niin suurta vuotuista vastiketta tulojen vähenemisestä kuin heille lain mukaan on tuleva.

Sitä paitsi tulee Helsingin kaupungin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin edellämainittujen takamaanpalstojen muodostamiseksi yhdeksi tahi useammaksi eri tilaksi, joille on määrättävä emätilaan suhtautuvat manttaali- ja veromäärät, sekä sitten Keisarilliseen Senaattiin lähettää asiaan kuuluvat kirjat, jonka jälkeen tarkempi määräys tulee annettavaksi asianmukaisten merkintöjen tekemistä maakirjaan puheenalaisen talon edellämainitulla tavalla kaupungin alueeseen osittain tapahtuneen liittämisen johdosta.

Tämä päätös annetaan Uudenmaan läänin Kuvernöörille tiedoksi ja noudatettavaksi sekä Helsingin kaupungin Valtuusmiesten kuin myöskin asianomaisten käräjäkuntalaisten ja kruununpalvelijain tietoon saatettavaksi, Turun Hovioikeudelle tiedoksi ja Helsingin tuomiokunnan Tuomarille ilmoitettavaksi kuin myöskin Porvoon hiippakunnan Tuomiokapitulille tiedoksi ja asianomaisen papiston ja seurakuntalaisten tietoon saatettavaksi. Helsingissä 11 p:nä tammikuuta 1912.

Oikeustoimituskunnan v. t. päällikkö, Senaattori Felix Saarikoski.

G. E. Winter.

Övergård ja Nedergård 1924[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 351/1924

Valtioneuvoston päätös

Helsingin pitäjän Santahaminan kylässä olevien talojen N:o 1 ja 2 siirtämisestä kirkollisessa, hallinnollisessa, oikeudellisessa ja kameraalisessa suhteessa Helsingin kaupunkiin.

Annettu Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1924.

Valtioneuvosto on määrännyt, että valtion omistamat talot Övergård N:o 1 ja Nedergård N:o 2 Helsingin pitäjän Santahaminan kylässä, siirretään

kirkollisessa suhteessa Helsingin pitäjästä Helsingin kaupungin eteläisen suomalaisen ja eteläisen ruotsalaisen seurakunnan yhteyteen, niin pian kuin se voi tapahtua Helsingin pitäjässä toukokuun 17 päivänä 1923 palvelleen vakinaisen papiston, heidän oikeudenomistajainsa ja eräissä tapauksissa kirkollisviraston leski- ja orpokassan oikeuksia palkan saantiin loukkaamatta ja ehdolla ettei siirron johdosta mikään kirkollisen omaisuuden jako tule kysymykseen,

hallinnollisessa suhteessa Helsingin kaupunkiin kuuluviksi,

oikeudellisessa suhteessa Helsingin kaupungin tuomiovallan alaisiksi, ja

kameraalisessa suhteessa Helsingin pitäjästä Helsingin kaupunkiin, mutta että siirto hallinnollisessa, oikeudellisessa ja kameraalisessa suhteessa on toimeenpantava vasta sen jälkeen, kuin kirkollinen siirto on tapahtunut.

Samalla on valtioneuvosto määrännyt, että Uudenmaan läänin maaherran on, sittenkun siirto kirkollisessa suhteessa on tapahtunut, siitä ilmoitettava valtioneuvostolle sen ajankohdan määräämistä varten, jolloin siirtäminen hallinnollisessa, oikeudellisessa ja kameraalisessa suhteessa on toteutettava.

Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1924.

Valtiovarainministeri Yrjö Pulkkinen.

Esittelijäneuvos Oskar Silen.

Ruskeasuo ja Nyåker 1925[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 343/1925

Valtioneuvoston päätös

Ruskeasuo ja Nyåker nimisten alueiden siirtämisestä kirkollisessa, hallinnollisessa, oikeudellisessa ja kameraalisessa suhteessa Hagan kauppalakunnasta Helsingin kaupunkiin kuuluviksi.

Annettu Helsingissä, 21 päivänä marraskuuta 1925.

Valtioneuvosto on siitä tehdystä anomuksesta päättänyt, että Korpas nimisestä talosta N:o 1 Vähähuopalahden kylässä Helsingin kaupungille pakkolunastetut Ruskeasuo ja Nyåker nimiset, maarekisterinumerolla 1:16 merkityt alueet siirretään

kirkollisessa suhteessa Huopalahden seurakunnasta Helsingin kaupungin pohjoiseen suomalaiseen ja pohjoiseen ruotsalaiseen seurakuntiin ehdolla, ettei mikään kirkollisen omaisuuden jako tule siirron johdosta kysymykseen,

hallinnollisessa suhteessa Huopalahden piirin nimismiespiiristä Helsingin kaupunkiin,

oikeudellisessa suhteessa Helsingin pitäjän käräjäkunnasta Helsingin tuomiokuntaa Helsingin kaupungin tuomiopiiriin ja

kameraalisessa suhteessa Hagan kauppalakunnasta Helsingin kaupunkiin kuuluviksi.

Samalla on valtioneuvosto määrännyt, että siirto kirkollisessa, hallinnollisessa ja kameraalisessa suhteessa on toteutettava 31 päivänä joulukuuta 1925 sekä ettei edellämainittujen virka- ja itsehallinto-alueiden kielellinen luokitus siirron johdosta ole muuttuva.

Helsingissä, 21 päivänä marraskuuta 1925.

Valtiovarainministeri H. M. J. Relander.

Esittelijäneuvos Oskar Silén.

Märäholm 1927[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 41/1926

Valtioneuvoston päätös

Huopalahden kunnan Drumsön kylään kuuluvan Märäholm nimisen tilan R. N:o 1:175 siirtämisestä kirkollisessa, hallinnollisessa, oikeudellisessa ja kameraalisessa suhteessa Helsingin kaupunkiin kuuluvaksi.

Annettu Helsingissä, 28 päivänä tammikuuta 1926.

Valtioneuvosto on siitä tehdystä anomuksesta päättänyt, että Märäholm niminen Helsingin kaupungin omistama tila R. N:o 1:175 Huopalahden kunnan Drumsön kylässä kalavesineen siirretään

kirkollisessa suhteessa Huopalahden seurakunnasta Helsingin kaupungin pohjoiseen suomalaiseen ja pohjoiseen ruotsalaiseen seurakuntiin,

hallinnollisessa suhteessa Huopalahden piirin nimismiespiiristä Helsingin kaupunkiin,

oikeudellisessa suhteessa Helsingin pitäjän käräjäkunnasta Helsingin tuomiokuntaa Helsingin kaupungin tuomiopiiriin ja

kameraalisessa suhteessa Huopalahden kunnasta, Helsingin kaupunkiin.

Samalla on valtioneuvosto määrännyt, että siirto kirkollisessa, kunnallisessa, hallinnollisessa, oikeudellisessa ja kameraalisessa suhteessa on toteutettava 1927 vuoden alusta lukien sekä ettei asianomaisten virka- ja itsehallintoalueiden kielellinen luokitus ole siirron johdosta muuttuva.

Helsingissä, 28 päivänä tammikuuta 1926.

Valtiovarainministeri Kyösti Järvinen.

Esittelijäneuvos Oskar Silén.

Melkö 1931[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 189/1930

Valtioneuvoston päätös

Melkön tilan RN:o 2:2 siirtämisestä Huopalahden kunnasta Helsingin kaupunkiin.

Annettu Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 1930.

Valtioneuvosto on siitä tehdystä anomuksesta päättänyt, että Huopalahden kunnan Drumsön kylässä oleva Melkön tila RN:o 2:2 on, 1 päivästä tammikuuta 1931 lukien, siirrettävä:

kirkollisessa suhteessa Huopalahden seurakunnasta Helsingin kaupungin seurakuntiin siten, että suomenkielinen väestö tulee Helsingin eteläiseen suomalaiseen seurakuntaan ja ruotsinkielinen väestö Helsingin eteläiseen ruotsalaiseen seurakuntaan ja ehdolla, ettei siirron johdosta mikään kirkollisen omaisuuden jako tullut kysymykseen;

hallinnollisessa suhteessa Helsingin kaupunkiin, kuitenkin siten, että se mainitun tilan osa, joka Suomenlinnan poliisipiirin muodostamisesta 14 päivänä maaliskuuta 1929 annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan kuuluu Suomenlinnan poliisipiiriin, poliisihoidollisessa suhteessa edelleenkin on luettava Suomenlinnan poliisipiiriin;

oikeudellisessa suhteessa Helsingin kunnan, Haagan kauppalan, Brändön huvilakaupungin sekä Oulunkylän ja Huopalahden kuntien käräjäkunnasta Helsingin tuomiokuntaa Helsingin kaupungin raastuvanoikeuden tuomiopiiriin;

kameraalisessa suhteessa Huopalahden kunnasta Helsingin kaupunkiin.

Samalla valtioneuvosto on määrännyt, että asianomaisten virka- ja itsehallintoalueitten kielellinen luokitus puheenaolevan siirron kautta jää muuttamatta.

Sen johdosta, että valtioneuvosto 3 päivänä toukokuuta 1928 tapahtuneessa esittelyssä on määrännyt, että asiassa ei ollut noudatettava kunnallisen jaoituksen muuttamisesta 19 päivänä toukokuuta 1925 annetun lain säännöksiä, on Melkön tila RN:o 2:2 kunnallisessa suhteessa siirtyvä Helsingin kaupunkiin samanaikaisesti kirkollisen siirron kanssa.

Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 1930.

Sisäasiainministeri Arvo Linturi.

Nuorempi hallitussihteeri P. K. J. Passinen.

Suuri alueliitos 1946[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 707/1944

Valtioneuvoston päätös

Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kuntien sekä Haagan kauppalan alueiden kokonaisuudessaan ynnä eräiden Helsingin maalaiskuntaan kuuluvien kylien, tilojen ja muiden alueiden siirtämisestä Helsingin kaupunkiin.

Annettu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1944.

Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä määrännyt, että Helsingin kaupunkiin on kunnallisessa ja hallinnollisessa suhteessa 1 päivästä tammikuuta 1946 siirrettävä Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kuntien ja Haagan kauppalan alueet kokonaisuudessaan, minkä jälkeen nämä kunnat lakkaavat olemasta, sekä Helsingin maalaiskunnasta seuraavat alueet:

1) Brändön, Båtvikin, Mjölön, Nackbölen, Tomtbackan ja Turholman yksinäistalot sekä Botbyn, Degerön, Domarbyn, Härtonäsin, Kånalan, Malmin, Mellungsbyn, Pakinkylän, Santahaminan, Staffansbyn, Talin ja Viikin kylät kokonaisuudessaan, ja

Kårbölen kylästä seuraavat tilat: Mariedal RN:o 2:1, Gamlas RN:o 3:1, Gamlas RN:o 3:3, Rutan RN:o 3:4, Haga RN:o 3:5, Högmossan RN:o 3:6, Gamlas RN:o 3:7, Stenbacka RN:o 3:8, Tomtbacka RN:o 3:9, Malmgård RN:o 4:6, Tolfmans RN:o 5:2, Helleberg RN:o 5:3, Kveltas RN:o 5:4, Stenbrottet RN:o 5:5, Löfkulla RN:o 5:6, Grankulla RN:o 5:7, Håkansdal RN:o 5:8, Fridkulla RN:o 5:9, Stenkulla RN:o 5:10, Storkens RN:o 7:1, Nydal RN:o 7:2, Magnuskärr RN:o 7:4, Sommarbo RN:o 7:6, Pilslätt RN:o 7:7, Solkulla RN:o 7:8, Björkebo RN:o 7:9, Skogshyddan RN:o 7:10 ja Alkärr RN:o 7:11; sekä

2) siirrettävällä alueella olevat osat Kårbölen kylälle tai mainittuun kylään kuuluville tiloille kuuluvista yhteisistä vesi- ja maatiluksista.

Edellä kokonaisuudessaan siirrettäviksi määrätyt kuntien alueet, kylät ja tilat ovat myös kameraalisessa suhteessa siirrettävät Helsingin kaupunkiin 1 päivästä tammikuuta 1946 lukien.

Edellä määrätyn kunnallisen jaoituksen muuttamisen voimaantullessa lakkaavat Helsingin kaupunkiin siirrettävällä alueella olevat taajaväkiset yhdyskunnat.

Valtioneuvosto on lisäksi määrännyt, että nämä siirrot eivät aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaoitukseen.

Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1944.

Sisäasiainministeri Kaarle Hillilä.

Hallitusneuvos Erkki O. Mantere.

Lisäys suureen alueliitokseen 1947[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 512/1946

Valtioneuvoston päätös

eräiden tilojen siirtämisestä Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin.

Annettu Helsingissa 20 päivänä kesäkuuta 1946.

Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä määrännyt, että 1 päivästä tammikuuta 1947 lukien on Helsingin maalaiskunnasta siirrettävä Helsingin kaupunkiin kunnallisessa, hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa jäljempänä mainitut tilat ja alueet, nimittäin:

1. Kokonaan:

Tikkurilan kylästä: Skogsskiftet RN:o 2:47, Vesterkyan RN:o 11:73, Österkyan RN:o 11:74 ja valtionrautateille pakkolunastetut RN:lla 3:1 ja 3:2 merkityt rautatiealueet;

2. Keravanjoen etelä- ja itäpuolelle jäävät osat valtionrautateille pakkolunastetuista RN:lla 2:1 ja 11:1 merkityistä rautatiealueista.

Edellä 1 kohdassa mainitut tilat on myös kameraalisessa suhteessa 1 päivästä tammikuuta 1947 lukien siirrettävä Helsingin kaupunkiin.

Lisäksi valtioneuvosto on määrännyt, että nämä siirrot eivät aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaoitukseen.

Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1946.

Sisäasiainministeri Yrjö Leino.

Nuorempi hallitussihteeri Esko Katajarinne.

Vuosaari ja osa Länsisalmea 1966[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 366/1965

Valtioneuvoston päätös

eräiden tilojen, tilanosien ja alueiden siirtämisestä Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin.

Annettu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1965.

Valtioneuvosto on kunnallisen jaoituksen muuttamisesta 19 päivänä toukokuuta 1925 annetun lain (180/25) nojalla sisäasiainministeriön esittelystä määrännyt, että alempana mainittu kylä, tilat, tilanosat ja alueet siirretään 1 päivästä tammikuuta 1966 lukien Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin seuraavasti:

Helsingin kaupungin uusi raja alkaa Helsingin kaupungin sekä Helsingin maalaiskunnan Länsisalmen ja Vuosaaren kylien yhteisestä pyykistä N:o 51 ja kulkee sanottujen kylien välistä rajaa pohjoiseen pyykkiin N:o 50, jossa raja kääntyy itään pyykkiin N:o 49:a ja edelleen kaakkoon pyykkiin N:o 48:a. Tästä raja jatkuu koilliseen seuraten Länsisalmen kylän yhteisen rauhoitusalueen ja Labbaksen tilan RN:o 5:8 vesialueen välistä rajaa ensin pyykkiin N:o 1 ja sitten pohjoiseen vesirajapisteeseen a. Tästä raja jatkuu itäkaakkoon sanotun Labbaksen tilan RN:o 5:8 ja Länsisalmen kylän yhteisen lastauspaikan välistä rajaa vesirajapisteeseen b, josta se jatkuu edelleen kaakkoon sanotun tilan RN:o 5:8 ja tilojen RN:o 5:19, 5:21, 5:24 ja 5:25 yhteisen vesialueen välistä rajaa vesirajapisteeseen c, josta se jatkuu viimeksi sanotun yhteisen alueen ja Nikuksen tilan RN:o 2:20 välistä rajaa vesirajapisteeseen f ja edelleen saman suuntaisena Heikaksen tilan RN:o 1:11 ja tilojen RN:o 5:19, 5:21, 5:24 ja 5:25 yhteisen vesialueen välistä rajaa vesirajapisteeseen i, jossa raja kääntyy koilliseen Sipoon kunnan rajalla olevaan vesirajapisteeseen j. Tämän jälkeen uusi kaupungin raja kulkee vuonna 1913 vahvistettua Sipoon ja Helsingin maalaiskuntien välistä vesirajaa ensin itään ja sitten etelään vesirajapisteiden N:o 73, 72 ja 71 kautta Pikku Niinisaaren itäpuolella olevaan saman rajan vesirajapisteeseen N:o 70, joka on Helsingin kaupungin nykyisellä rajalla.

Tämän mukaisesti siirretään Helsingin kaupunkiin seuraava kylä, tilat, tilanosat ja alueet:

1. Seuraava kylä ja tilat kokonaan:

Vuosaaren kylä.

Länsisalmen kylästä: A. Behrends RN:o 1:4, Kesämaa RN:o 1:5, 1:2 A RN:o 1:6, 1:2 B RN:o 1:7, 1:2 C RN:o 1:8, 1:2 F RN:o 1:9, 1:2 G RN:o 1:10, Vattentomta RN:o 1:29, Wattentomta I RN:o 1:31, Tryvik RN:o 2:4, 2:1 A RN:o 2:7, 2:1 B RN:o 2:8, Kalliola RN:o 2:17, Boxberg RN:o 2:18, Tryvik I RN:o 2:19, 4:1 A RN:o 4:4, 4:1 B RN:o 4:5, 4:1 C RN:o 4:6, 4:1 D RN:o 4:7, 4:1 E RN:o 4:8, 4:1 F RN:o 4:9, 4:1 G RN:o 4:10, Mulltaget RN:o 4:12, Behrends II RN:o 4:14, Fridhem RN:o 4:15, 5:2 A RN:o 5:3, 5:2 B RN:o 5:4, 5:2 C RN:o 5:5, 5:2 D RN:o 5:6, 5:2 E RN:o 5:7, 5:1 A RN:o 5:9, 5:1 B RN:o 5:10, 5:1 C RN:o 5:11, 5:1 D RN:o 5:12, 5:1 E RN:o 5:13, Vesterudd RN:o 6:6, Stora Löfholmen RN:o 7:2, 7 A RN:o 7:3, 7 B RN:o 7:4, 7 C RN:o 7:5, 7 D RN:o 7:6, 7 E RN:o 7:7, 7 F RN:o 7:8, 7 G RN:o 7:9, 7 H RN:o 7:10, 7 K RN:o 7:11, 7 L RN:o 7:12, 7 M RN:o 7:13, 7 N RN:o 7:14, 7 R RN:o 7:16, 7 S RN:o 7:17, Skällviken RN:o 7:19, Kurre-Bo RN:o 7:22, Rosenholm RN:o 7:24, Stormvik RN:o 7:331, 7 P RN:o 7:332, Kurre-Bo II RN:o 7:337, Lilla Löfholmen RN:o 7:338, Vårbacka RN:o 8:1, Solhem RN:o 8:2, Solkulla RN:o 8:3, Solhälla RN:o 8:4, Solhem I RN:o 8:5.

2. Edellä selostetun rajan sisäpuolella olevat osat seuraavista tiloista:

Länsisalmen kylästä: Heikas RN:o 1:11, Nikus RN:o 2:20, Kärras RN:o 4:13, Litt C:b RN:o 4:26, Labbas RN:o 5:8, Labbas RN:o 5:19, 1/2 Harpas RN:o 6:30, Westerkulla RN:o 7:357.

3. Edellä selostetun rajan sisäpuolella olevat yhteiset ja yleiset alueet.

Nämä siirrot eivät aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaoitukseen.

Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1965.

Sisäasiainministeri Niilo Ryhtä.

Vanhempi hallitussihteeri Kaarlo Tetri.

Mustanniementien alue ja Alkärr 1982[muokkaa]

Suomen säädöskokoelma 274/1981

Valtioneuvoston päätös

eräiden tilojen ja erään tilanosan siirtämisestä Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin

Annettu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981

Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä kuntajaosta 21 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (73/77) nojalla päättänyt:

1 § Vantaan kaupungista siirretään Helsingin kaupunkiin seuraavat tilat ja seuraava tilanosa:

Kuninkaalan kylästä kokonaan tilat A13 RN:o 4:108, A14 RN:o 4:109, A15a RN:o 4:110, A15b RN:o 4:111, A16 RN:o 4:112, A17 RN:o 4:113, B11 RN:o 4:114, B12 RN:o 4:115, B13 RN:o 4:116, B14 RN:o 4:117, B15 RN:o 4:118, B16 RN:o 4:119, C11 RN:o 4:120, C12 RN:o 4:121, Tontti A1/2 RN:o 4:131, Tontti A1/8 RN:o 4:132, Tontti A1/9 RN:o 4:133, Tontti A1/10 RN:o 4:134, Syrjälä RN:o 4:152 ja A11 RN:o 4:153.

Kuninkaalan kylästä osa tilasta Tiealue RN:o 10.

2 § Siirrot eivät aiheuta muutosta kielelliseen jaotukseen.

3 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.

Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981

Ministeri J. Koikkalainen

Nuorempi hallitussihteeri Raija Isotalo

Suomen säädöskokoelma 275/1981

Valtioneuvoston päätös

erään tilan siirtämisestä Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin

Annettu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981

Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä kuntajaosta 21 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (73/77) nojalla päättänyt:

1 § Vantaan kaupungista siirretään Helsingin kaupunkiin seuraava tila:

Kuninkaalan kylästä Alkärr RN:o 1:25.

2 § Siirto ei aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaotukseen.

3 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.

Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981

Ministeri J. Koikkalainen

Nuorempi hallitussihteeri Raija Isotalo

Rajan määrääminen Espooseen ja Sipooseen 1992[muokkaa]

Suomen säädöskokoelma 784/1991 pykälät 3, 4, 6 ja 7

Valtioneuvoston päätös

rajan määräämisestä eräiltä osin Espoon kaupungin, Helsingin kaupungin, Inkoon kunnan, Kirkkonummen kunnan, Porvoon maalaiskunnan ja Sipoon kunnan välillä

Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1991

Valtioneuvosto on kuntajaosta 21 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (73/77) 14 §:n 1 momentin nojalla sisäasiainministeriön esittelystä päättänyt:

3 § Espoon ja Helsingin kaupunkien välisen rajan sijainti määrätään eräiltä osin seuraavasti:

Espoon ja Helsingin kaupunkien välistä rajaa jatketaan Helsingin kaupungin Lauttasaaren ym. kylissä suoritetussa toimituksessa n:o 76843 määrätystä rajapisteestä C sen ja Espoon kaupungin Suvisaariston yksinäistalolla suoritetussa toimituksessa n:o 64498 määrätyn rajapisteen 1 määräämää linjaa aluemeren ulkorajalle.

4 § Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan välisen rajan sijainti määrätään eräiltä osin seuraavasti:

Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan välistä rajaa jatketaan nykyisen Vantaan kaupungin Vestersundomin kylässä suoritetussa vesialueen jakotoimituksessa n:o 4996 määrätystä rajapisteestä n:o 70 alkavan Sipoon kunnan Östersundomin kylässä suoritetun vesipiirirajankäyntitoimituksen n:o 6317/6384a kartalle merkityn rajalinjan eteläisestä päätepisteestä Helsingin kaupungin Lauttasaaren ym. kylissä suoritetussa toimituksessa n:o 76843 määrätyn pisteen B kautta kartoitustoimituksen n:o 21694 yhteydessä määritettyyn taitepisteeseen ja siitä edelleen kyseisen toimituksen kartalle merkittyä rajalinjaa ja sen jatketta etelään sisäisten aluevesien ulkorajalle karttapisteeseen B 1. Karttapisteestä B 1 kuntien välinen raja jatkuu etelään lähimpään aluemeren ulkorajan taitepisteeseen, karttapisteeseen A.34.

6 § Tämä päätös ei aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaotukseen.

7 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1991.

Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen

Vt. nuorempi hallitussihteeri Tuula Aantaa

Määräala Vantaalle 1993[muokkaa]

Suomen säädöskokoelma 200/1992

Sisäasiainministeriön päätös

erään tilanosan ja eräiden alueiden siirtämisestä Helsingin kaupungista Vantaan kaupunkiin

Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1992

Sisäasiainministeriö on kuntajaosta 21 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (73/77) 14 § 2 momentin nojalla päättänyt:

1 § Helsingin kaupungista siirretään Vantaan kaupunkiin Etelä-Kaarelan kylästä Vantaan kaupungin valtiolta 1 päivänä kesäkuuta 1988 allekirjoitetulla vaihtokirjalla omistukseensa saama määräala tilasta Malmgård 4:13 ja kyseisen tilanosan alueella olevat yleiset ja yhteiset alueet.

2 § Siirrot eivät aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaotukseen.

3 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1992

Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen

Vt. nuorempi hallitussihteeri Pekka Järviö

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx


Sipoon lounaisosan liittäminen Helsinkiin 2009[muokkaa]

Suomen säädöskokoelma 746/2007, 28.6.2007

Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä

Valtioneuvosto on 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 11 §:n 1 momentin ja 6 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kielilain (423/2003) 5 §:n nojalla päättänyt:

Kuntajaon muutokset

Sipoon kunnan alueita siirretään Helsingin kaupunkiin ja Vantaan kaupungin alueita siirretään Helsingin kaupunkiin seuraavasti:

Sipoon kunnasta siirretään Helsingin kaupunkiin seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja -yksiköiden osat:

1) Gumbölen kylän kylästä tilat Blåkulla 1:12, Onnela 1:15, Riihirinne 1:19, Turom 1:21, Storträsk 1:23, Fabbas 1:25, Furman 1:27, Myllyniitty 1:29, Lerbäck 1:30, Lill-Mutars 1:32, Mutars 1:33, Onnela 1 1:34, Päiväkumpu 1:35, Krabbrinken 1 1:38, Krabbrinken 2 1:39, Solbrinken 1:41, Attela 1:43, Stenkulla 1:44, Krabbdalen 1:45, Krabbäcken 1:46, Villa Mutars 1:47, Mutars Hästen 1:48, Koppale 1:49, Sandbacka 1:50, Riihimetsä 1:51, Susimetsä 1:52, Källbacka 2:7, Maxbo 2:9, Björkhem 2:11, Sagoland 2:13, Kaskela 2:14, Trollebo 2:15, Jaskala 2:19, Solberga 2:20, Fjärranstrand 2:21, Lasila 2:23, Gumböle-metsä 2:25, Kalliola 2:27, Soilela 2:30, Warglyan 2:31, Pilvilinna 2:32, Bergbo 2:33, Kusas 2:34 ja Häggebo 3:0 sekä yhteinen alue Grustag 878:1 kokonaan.

2) Hindsbyn kylästä tila Mossängen 16:3 kokonaan ja osa tilasta Storliden 33:0.

3) Talosaaren kylästä tilat Ribbingö 1 1:5, Ribbingö 2 1:6, Ribbingö 3 1:7, Ribbingö 4 1:8, Ribbingö 5 1:9, Ribbingö 6 1:10, Ribbingö 7 1:11, Ribbingö 8 1:12, Ribbingö 9 1:13, Ribbingö 10 1:14, Ribbingö 11 1:15, Ribbingö 11/A 1:16, Ribbingö 12 1:17, Ribbingö 13 1:18, Ribbingö 14 1:19, Ribbingö 16 1:21, Ribbingö 17 1:22, Ribbingö 18 1:23, Ribbingö 19 1:24, Ribbingö 22 1:27, Ribbingö 24 1:29, Ribbingö 25 1:30, Ribbingö 30 1:35, Ribbingö 31 1:36, Ribbingö 32 1:37, Ribbingö 33 1:38, Ribbingö 34 1:39, Tallknallen 1:41, Ribbingö 27 1:42, Ribbingö 28 1:43, Dox 1:44, Käringstrand 1:45, Solsidan 1:46, Gap Arvid 1:48, Ribbingö 99 1:50, Ribbingö 26 1:51, Blylod 1:52, Ribbingö 23 1:53, Ilmarinen 1:54, Ribbingö 21 1:55, Pumppaamo 1:56, Ribbingö 20 1:57, Husö 1:58, Kallnäsudd 1:59, Ribbingö 15 1:60 ja Pinneberg 1:61 kokonaan.

4) Immersbyn kylästä tilat Konvaljebacken 2:19, Voitonmäki 2:50, Pertinmäki 2:52, Viljonmäki 2:53, Puronranta 2:56, Peltosaari 2:57, Indal 2:69, Kiistakallio 2:71, Matinmäki 2:72, Henkanmäki 2:78, Antinmäki 2:79, Suursuo 2:80, Böle 2:81, Niittylampi 2:93, Blåkulla 2:94, Bäcknäs I 3:31, Bäcknäs II 3:35, Kilhagen I 3:44, Kilhagen 2 3:45, Kilhagen 3 3:46, Kilhagen 4 3:47, Kilhagen 5 3:48, Kilhagen 6 3:49, Kilhagen 7 3:50, Kilhagen 8 3:51, Kilhagen 9 3:52, Kilhagen 10 3:53, Kilhagen 11 3:54, Kilhagen 12 3:55, Kilhagen 13 3:56, Kilhagen 14 3:57, Kilhagen 15 3:58, Kilhagen 16 3:59, Kilhagen 17 3:60, Kilhagen 18 3:61, Kilhagen 19 3:62, Kilhagen 20 3:63, Kilhagen 21 3:64, Kilhagen 22 3:65, Kilhagen 23 3:66, Kilhagen 24 3:67, Kilhagen 25 3:68, Kilhagen 26 3:69, Kilhagen 27/A 3:70, Kilhagen 27/B 3:71, Kilhagen 27/C 3:72, Kilhagen 28 3:73, Skinnarforshagen 3:74, Åkerbacka 3:79, Björkbacka 3:80, Albacka 3:81, Tienlaita 3:96, Skinnarberg 3:98, Kalliomäki 3:102, Suurkivi 3:104, Bäcknäs 3:105, Kiviksaari 3:110, Teppari 3:111, Kontio 3:112, Långbacka 3:113, Otonmaa 3:116, Jofsäng 4:5, Hästhagen 4:18, Söderskog 4:19, Kärret 4:20, Konvaljebacken II 4:34, Kilberget 29 4:36, Kilberget 30 4:37, Kilberget 31 4:38, Kilberget 32 4:39, Kilberget 33 4:40, Kilberget 34 4:41, Kilberget 35 4:42, Kilberget 36 4:43, Mäntymäki 4:48, Jontas 4:51, Hirvikallio 4:56, Solhem 4:62, Ängskulla 4:63, Mustarastas 4:70, Kotkanpesä 4:71, Pajurinne 4:73, Bullgård 4:75, Lassa I 4:76, Ängskullaberget 4:88, Stormåsaskifte 4:89, Toppinen 4:90, Metsärinne 4:91, Elgspånga 5:12, Långkärr 5:13, Vain 5:14, Jofsskogen 5:17, Skinnarskog 6:13, Tallbacka 12:11, Torrbacka 12:13, Ljusbacka 12:14, Violkulla 12:15, Längeräng 12:16, Tammihiiri 12:19, Källarbacken 15:1, Viinamäki 15:3, Santakolkka 15:4 ja Jofsängen 15:5 kokonaan ja osa tiloista Söder-Bertas 2:85, Bys-Bertas 2:95, Sandkulla 3:8, Lönnkulla 3:10 ja Lolas 6:12.

5) Kärrin kylästä tilat Kantarnäs II 1:2, Honkamäki 1:8, Koivula 1:9, Kumpula 1:10, Päivölä 1:11, Sommarbo 1:12, Bygdebo 1:14, Latomäki 1:15, Toivola 1:16, Skogshyddan 1:17, Maija Riitta 1:18, Arvila 1:19, Rudas 1:20, Soläng 1:21, Purola 1:23, Smedbacka 1:24, Rödtorp 1:25, Tuulensuu 1:26, Tuiskula 1:29, Suomela 1:30, Savikko 1:31, Svalbo 1:32, Rantala 1:33, Estersro 1:34, Pajuranta 1:35, Ojaranta 1:36, Björkboda 1:37, Bäckåker 1:38, Lillåker 1:39, Eriksberg 1:41, Kärr 1:42, Larstorp 1:43, Helenelund 1:44, Hagalund 1:45, Solhaga 1:46, Åkertorp 1:49, Lyckebo 1:50, Kantarnäs III 1:51, Kantarnäs I 1:52, Ängsbo 1:53, Åkernäs 1:54 ja Kantarnäs IV 1:55 sekä yhteinen alue Bykstrand 878:1 kokonaan.

6) Itäsalmen kylästä tilat Kapellängen 1:27, Vårbacka 1 1:44, Vårbacka 1:46, Tyynelä 1:56, Lyckan 1:57, Tyynelä I 1:60, Lyckobo 1:64, Kaikula 1:68, Tröstebo I 1:70, Solslätt 1:71, Tomtero 1:72, Silasskog 1:74, Skogshult 1:75, Konvaljekulla 1:76, Lykkebo 1:77, Blomsterbäcken 1:88, Solhem 1:93, Östersundomin puhelinkeskus 1:100, Karhusalmi 1:104, Karhusalmi II 1:105, Stobbängen 1:107, Tamminiemi 1:121, Långörn 1:122, Konvaljekulla I 1:123, Söders 1:127, Vieruspala 1:129, Grundsten 1:133, Kimmoke 1:137, Solbacken 1:139, Tuulas 1:141, Källbo, 1:142, Lill-fants 1:144, Torp-fants 1:145, Lill-ängen 1:146, Ribacken 1:147, Lövhyddan 1:148, Ladan 1:149, Torp-ängen 1:150, Fladan 1:151, Ängen 1:153, Rödje-fants 1:154, Fants II 1:155, Krapukuja 1:157, Ribacka 1:158, Nelikko 1:159, Centrum 1:160, Murula 1:163, Kivikoski 1:164, Sommarbo 1:165, Tröstebo 1:166, Larnola 1:167, Karhunsalmi III 1:168, Sommarbo 1:169, Söderfants 1:171, Västerfants 1:172, Soltorp 1:175, Krabban 1:177, Krapuhovi 1:178, Villa Totti 1:179, Skogshyddan 2:8, Branten 2:10, Övernäs 2:16, Björkkulla 2:18, Fjällbo 2:20, Hyddan 2:21, Vesteräng 2:22, Ängsbacka 2:23, Ladbacka 2:24, Lugnet 2:25, Liljevik 2:27, Björnkulla IV 2:29, Björnkulla V 2:32, Dorisberg 2:34, Fridebo I 2:38, Björnudd 2:41, Björkliden 2:42, Sportplanen 2:43, Blåkulla II 2:48, Skogshyddan II 2:49, Hyddan I 2:51, Bergboda 2:52, Björnudd III 2:53, Jättegrytorna 2:56, Sportplan II 2:57, Massängstorpet 2:62, Djurvik 2:65, Idet 2:68, Ekebo 2:69, Masstorp 2:73, Massängen 2:74, Bergom II 2:77, Åkervik 2:78, Örnudd I 2:79, Björneberg 2:80, Nyåker 2:81, Åkervik II 2:82, Bergom 2:83, Konungskärr 2:84, Annikkala 2:85, Örnvik 2:86, Korsnäsbrygga 2:89, Kuntokallio I 2:90, Solstrand 2:94, Björnborg 2:95, Björntorp 2:96, Erikssten 2:97, Björnskog 2:98, Raton 2:99, Björnsö K123T3 2:101, Björnsö K123T4 2:102, Björnsö K124T3 2:103, Björnsö K124T4 2:104, Björnsö K117T1 2:109, Björnsö K119T1 2:112, Björnsö K120T1 2:113, Björnsö K120T2 2:114, Björnsö K120T3 2:115, Björnsö K120T4 2:116, Björnsö K120T5 2:117, Björnsö K120T6 2:118, Björnsö K120T7 2:119, Björnsö K120AH-2 2:120, Björnsö K121T1 2:121, Björnsö K121T2 2:122, Björnsö K121T3 2:123, Björnsö K122AH-1 2:124, Björnsö K123AH-2 2:125, Björnsö K123T1 2:126, Björnsö K123T2 2:127, Björnsö K123T5 2:128, Björnsö K123T6 2:129, Björnsö K123T7 2:130, Björnsö K124T1 2:131, Björnsö K125T1 2:132, Björnsö K118T1 2:135, Björnsö K117T3 2:136, Björnsö K117T4 2:137, Björnsö K125T2 2:139, Björnsö K125T3 2:140, Björnsö K125T4 2:141, Björnsö K124T2 2:142, Björnsö K126T1 2:143, Björnsö K126T2 2:144, Björnsö K 132 T 1 2:146, Björnsö K 132 T 2 2:147, Björnsö K 133 T 1 2:148, Björnsö K117T2 2:150, Fågelsången 2:152, Vassunda I 2:153, Korsubacken 2:154, Söderbacka 2:155, 2:156, Kerttula 2:158, Casa Villanello 2:159, Villa Ugglebo 2:160, Bearnäs 2:161, Ruusulaakso 2:162, Kolmio 2:164, Nallenotko 2:166, Kallioinen 2:167, Björnudd II 2:168, K103T1 2:169, Villa Wester 2:170, K103T3 2:171, K103T4 2:172, Lilla nagu 2:173, Skutvilla 2:174, Skräddars 2:175, Tuoma 2:176, Karhunkorva 2:177, Karhunrinne 2:178, K136RP5 2:179, Lounatuuli 2:180, Pohjoistiet 2:182, Björnbacka 2:184, Honkakallio 2:185, 2:186, Repokallio 2:187, Nallekallio 2:188, 2:189, Karhulehto 2:190, Björnberga 2:191, Villa Kanavaranta 2:192, Aurinkoranta 2:193, K104T2SL 2:194, K104T3SL 2:195, K104T4SL 2:196, Södra Skutholmen 2:197, K104T5 2:198, Villa Uusi-Hakala 2:199, Björnsö K128T1 2:200, Björnsö K128T2 2:201, Björnsö K128T3 2:202, Björnsö K128T5 2:203, Björnsö K128T6 2:204, Björnsö K128T7 2:205, Björnsö K128T8 2:206, Björnsö K128T9 2:207, Björnsö K130T3 2:208, Björnsö K130T2 2:209, Björnsö K130T1 2:210, Björnsö K129 T1 2:211, Björnsö K129T2 2:212, Björnsö K135T1 2:213, Björnsö K127T2 2:214, Björnsö K127T1 2:215, Björnsö K126T4 2:216, Björnsö K126T3 2.217, Björndalen 2:218, Tuulenrinne 2:219, Ingalunda 2:220, Lillabjörnen 2:221, Kalliomäki 2:222, Bruncgården 2:223, Peikkometsä 2:224, Päivänsäde 2:225, Menninkäinen 2:226, Tomtebo 3:33, Björkdalen 3:41, Trekanten 3:42, Koistila 3:43, Bergås 3:44, Skogsdal 3:45, Lilltorp 3:46, Enbacka 3:49, Norrkulla II 3:50, Koistila II 3:52, Brunakärr 3:53, Skogskärr 3:56, Onnela 3:57, Gökbacka 3:58, Stenkulla 3:59, Solbrink 3:63, Norrkulla 3:64, Lassbengts 3:68, Degers I 3:69, Grandal 3:70, Kotikumpu 3:71, Korkeamäki 3:73, Kuusisto 3:74, Gammelbacka 3:75, Björkbacka 3:76, Graneberg 3:80, Kyrkokvarter 4:3, Rönnbacka 4:13, Korsbacka 4:14, Willan Slottet 4:20, Talludd 4:26, Trekanten 4:35, Björnudd I 4:49, Korsbacka II 4:51, Brantudd 4:57, Östers 4:70, Solbacka 4:74, Tallbacka II 4:75, Trekanten 4:76, Tallbacka 4:77, Tallbacka III 4:78, Villa-Pellet 4:80, Berghem 4:81, Paavonrinne 4:82, Mathildero 4:83, Bergsbacka 4:87, Klockbacka 4:88, Tomtebo I 4:93, Tomtebo 4:94, Malmas 4:95, Skeppars 5:7, Björkbo 5:8, Ramskulla 5:29, Knektens 5:31, Ringberga 6:6, Konungsberg 6:21, Branten 6:37, Hyddan 6:49, Vesteräng 6:50, Ängsbacka 6:51, Ladbacka 6:52, Heikas 6:53, Sjöstugan 6:54, Sonnebo 6:57, Dahlbo 6:59, Tomtas 6:60, Björnkulla VI 6:73, Soldatbacka 6:83, Sonnebo II 6:84, Högberga 6:86, Vestansol 6:87, Hällebo 6:88, Söderbacka 6:89, Solberga 6:90, Kleven 6:91, Morkulla 6:92, Trollebo 6:93, Lyckås 6:94, Berga 6:95, Drömbo 6:103, Fridhem 6:104, Bergbo 6:105, Ulfsbacka 6:106, Hemknuten 6:107, Fridebo 6:108, Åkervik I 6:115, Vassundavatten 6:119, Vassunda II 6:121, Blåkulla I 6:122, Bergbacka 6:132, Björkboda 6:134, Trollebo 6:135, Trollebo I 6:149, Björkboda I 6:150, Villa Marga 6:151, Gärdinge 6:152, Solhälla 6:157, Furubacken 6:158, Skutholmsvatten 6:161, Korssund 6:162, Björnsövatten 6:164, Bergkulla 6:171, Massängstorpet 6:216, Zachrisbacken 6:219, Teerimäki 6:229, Orrbacka 6:230, Östersundomin vahvistinasema 6:256, Persbäcken 6:257, Stenhaga 6:258, Björkbacken 6:259, Villavesi 6:262, Kalivesi 6:263, Örnudd 6:264, Hältingsträsk 6:267, Svinviken 6:280, Björnkullavattnet I 6:293, Björnkulla III 6:294, Svedjeholmen 6:299, K 305 T 1 6:329, K 305 T 2 6:330, K 305 T 3 6:331, K 305 T 4 6:332, K 306 T 1 6:333, K 306 T 2 6:334, K 306 T 3 6:335, K 306 T 4 6:336, K 306 T 5 6:337, K 306 T 6 6:338, K 307 6:339, K 308 T 1 6:340, K 308 T 2 6:341, K308 T 3 6:342, K 308 T 4 6:343, K 308 T 5 6:344, K 308 T 6 6:345, K 308 T 7 6:346, K 308 T 8 6:347, K 308 T 9 6:348, K 309 T 1 6:349, K 309 T 2 6:350, K 309 T 3 6:351, K 309 T 4 6:352, K 309 T 5 6:353, K 309 T 6 6:354, K 315 T 1 6:355, K 315 T 2 6:356, K 315 T 3 6:357, K 315 T 4 6:358, K 315 T 5 6:359, K 315 T 6 6:360, K 315 T 7 6:361, K 315 T 8 6:362, K 315 T 9 6:363, K 316 T 1 6:364, K 316 T 2 6:365, K 316 T 3 6:366, K 316 T 4 6:367, K 316 T 5 6:368, K 316 T 6 6:369, K 317 T 1 6:370, K 317 T 2 6:371, K 317 T 3 6:372, K 317 T 4 6:373, K 318 T 1 6:374, K 318 T 2 6:375, K 318 T 3 6:376, K 318 T 4 6:377, K 319 T 1 6:378, K 319 T 2 6:379, K 319 T 3 6:380, K 319 T 4 6:381, Villamonte 6:397, Hälvälä 6:399, Jussila 6:400, Sipoonkivi 6:401, Tapanila 6:402, Rinne 6:403, Hörnan 6:404, K 310 T 1 6:406, K 310 T 2 6:407, K 310 T 3 6:408, K 310 T 4 6:409, K 311 T 1 6:410, K 311 T 2 6:411, K 311 T 3 6:412, K 311 T 4 6:413, K 311 T 5 6:414, K 320 T 1 6:415, K 320 T 2 6:416, K 320 T 3 6:417, K 320 T 4 6:418, K 320 T 5 6:419, K 320 T 6 6:420, K 320 T 7 6:421, K 320 T 8 6:422, K 321 T 2 6:423, K 321 T 3 6:424, K 321 T 4 6:425, K 321 T 5 6:426, K 321 T 6 6:427, K 321 T 7 6:428, K 321 T 8 6:429, K 321 T 9 6:430, K 323 T 1 6:431, K 323 T 2 6:432, K 323 T 3 6:433, K 323 T 4 6:434, K323 T 5 6:435, K 323 T 6 6:436, K 323 T 7 6:437, K 323 T 8 6:438, K 323 T 9 6:439, K 323 T 10 6:440, K 323 T 11 6:441, K 323 T 12 6:442, K 323 T 13 6:443, K 323 T 14 6:444, K 323 T 15 6:445, K 323 T 16 6:446, K339T1 6:450, K339T2 6:451, K339T3 6:452, K339T4 6:453, K339T5 6:454, K339T6 6:455, K339T7 6:456, K339T8 6:457, K312T1 6:458, K312T2 6:459, K312T3 6:460, K312T4 6:461, K312T5 6:462, K312T6 6:463, K312T7 6:464, K312T8 6:465, K313T1 6:466, K313T2 6:467, K313T3 6:468, K313T4 6:469, K326T1 6:470, K326T2 6:471, K326T3 6:472, K326T4 6:473, K327T1 6:474, K327T2 6:475, K329T1 6:476, K329T2 6:477, K329T3 6:478, K329T4 6:479, K329T5 6:480, K329T6 6:481, K329T7 6:482, K329T8 6:483, K329T9 6:484, K329T10 6:485, K329T11 6:486, K329T12 6:487, K329T13 6:488, K329T14 6:489, K329T15 6:490, K329T16 6:491, Riebergsvägarna 6:492, Karhuranta 6:495, Björnkullavattnet 6:496, Karhukummunvesi 6:498, K331T1 6:501, K331T2 6:502, K331T3 6:503, K331T4 6:504, K331T5 6:505, K331T6 6:506, K331T7 6:507, K331T8 6:508, K332T1 6:509, K332T2 6:510, K332T3 6:511, K332T4 6:512, K332T5 6:513, K332T6 6:514, K332T7 6:515, K332T8 6:516, K333T1 6:517, K333T2 6:518, K333T3 6:519, K333T4 6:520, K333T5 6:521, K333T6 6:522, K333T7 6:523, K333T8 6:524, K342T1 6:525, K342T2 6:526, K342T3 6:527, K342T4 6:528, K342T5 6:529, K342T6 6:530, K342T7 6:531, K342T8 6:532, K342T9 6:533, K341T1 6:534, K341T2 6:535, K341T3 6:536, K341T4 6:537, K341T5 6:538, K341T6 6:539, K341T7 6:540, K341T8 6:541, K341T9 6:542, K341T10 6:543, Björnmossevägarna 6:544, Tallbacken 6:546, Kilskog 6:547, Björnsundskiftet 6:548, Landbon nirkot 6:550, K321T1 6:551, K334T1 6:553, K334T2 6:554, K334T3 6:555, K334T4 6:556, K335T1 6:557, K335T2 6:558, K335T3 6:559, K335T4 6:560, K336T1 6:561, K336T2 6:562, K336T3 6:563, K336T4 6:564, K336T5 6:565, K336T6 6:566, K337T1 6:567, K337T2 6:568, K337T3 6:569, K337T4 6:570, K337T5 6:571, K337T6 6:572, K337T7 6:573, K337T8 6:574, K338T1 6:575, K338T2 6:576, K338T3 6:577, K338T4 6:578, K338T5 6:579, K338T6 6:580, K338T7 6:581, K338T8 6:582, K338T9 6:583, K338T10 6:584, Björnmossevägarna 2 6:585, Örnbo 6:587, Kolmio 6:588, Solrosen 6:591, Vassen 6:592, Karlvik 6:593, Karhukumpu 6:597, Björnkulla 6:598, Landbon päiväkoti 6:599, Pallokenttä 6:600, Ingejan 6:602, Viksbacka 6:603, Björnberget 6:604, Terjamarttu 6:615, K350 T1B 6:616, K350 T1C 6:617, Nirkko 6:618, Karlberg 7:3, Björkudden 7:4, Albis 7:6, K101T2 7:7, Labbegård 7:8, K101T4 7:9, Bergisholmen I 7:10, Skutholmen 7:11, Fyrisåker 8:2, Degers 8:3, Ultuna 8:4, Henrikslund 9:0, Julabo 10:1, Larsro 10:2, Päivärinne 10:9, Kotiharju 10:12, Rönnbacka I 10:14, Vägen 10:15, Kalliorinne 10:17, Lass-Malmas 10:18, Casino 10:19, Gravlunden 10:20, Björkbacka 10:21, Ilmarinrinne 10.22, Skönbrunn 10:23, Elsa 11:1, Regina 11:2, Susanna 11:3, Irma 11:4, Johanna 11:5, Helena 11:6, Maria 11:7, Anna 11:8, Aino 11:9, Matilda 11:10, Isabella 11:11, Mirjam 11:12, Camilla 11:14, Cecilia 11:15, Kivipelto 11:16, Villanella 11:17, Björnskogen 14:0, Björnberga I 15:1, Kontuperä 15:3, Hopearanta 15:4, Kaislaranta 15:5, Kotikontu 15:6, Kuntokallio 15:7, Björnsö K109T6 16:1, Björnsö K113T1 16:2, Björnsö K113T2 16:3, Björnsö K114T1 16:4, Björnsö K115T1 16:5, Björnsö K115T2 16:6, Björnsö K116T1 16:7, Björnsö K116T2 16:8, Björnsö K116T3 16:9, Björnsö K116T4 16:10, Björnsö K 109 T 5 16:12, Pouttula 16:14, K111T1 16:15, K108T1 16:16, K109T3 16:17, K109T2 16:18, K109T1 16:19, K109T4 16:20, K112T4 16:21, K107T3 16:22, Merimetso 16:23, K111T3 16:24, K105T1 16:25, Karhunkivi 16:27, Björnstrand 16:28, Karhurannanmetsä 16:29, Las Vegas 16:30, Marjametsä 16:31, Reelinki 15 16:32, Widix 17:0, Kotka 17:1, Bergisholmen 19:1 ja Björnsö K125T5 20:0 sekä yhteiset alueet Vesialue ja venevalkama 876:1, Yht. Vesialue 876:8, Båt- och badplats 878:1, Sandtäkt 878:2 ja Landstigningsplats 878:3 kokonaan sekä osa tiloista Fants 1:156, Gösvattnet 3:61, Krogars 5:32 ja Örnvik 6:589.

7) Maanteiden sijaintialueesta 895 lunastusyksiköt 2:7, 2:8 ja 2:24 kokonaan sekä lunastusyksiköistä 2:1, 2:5 ja 2:26 se osa, joka rajoittuu Helsingin kaupunkiin siirrettäviin kiinteistöihin.

Vantaan kaupungista siirretään Helsingin kaupunkiin seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja -yksiköiden osat:

1) Länsisalmen kylästä tilat Bergbacka 4:17, Kalliomäki 4:35, Aurinkorinne 4:42, Skogsbacken 5:20, Bergkulla I 5:21, Solvik 5:22, Pellonpää 5:23, Bergkulla 5:25, Kumpulahti 5:30, Metranniemi 5:32, Wikkulla 5:33, Björkkulla 6:17, Svalbo 6:20, Kotikoivu 6:23, Kompus 6:31, Väinölä 6:32, Vieremä 6:44, Björkdal 6:45, Aurinkomäki 6:46, Rouhiala 6:47, Hopearinne 6:48, Bergvik 9:1, Bräntbacka 9:2, Gunnars 13:11, Urpola 13:12, Heikas 13:13 ja Långmossa 1 15:1 sekä yhteiset alueet Vesialue 876:1, Lastausalue 876:2, Vesialue (rauhoituspiiri) 876:3 ja Lastauspaikka (venevalkama) 878:1 kokonaan sekä osa tiloista Harpas 6:71, Nikus 13:47 ja Westerkulla 18:0.

2) Maanteiden sijaintialueesta 895 lunastusyksikkö 2:8 kokonaan sekä lunastusyksiköstä 2:3 se osa, joka rajoittuu Helsingin kaupunkiin siirrettäviin kiinteistöihin.

Vaikutukset kielelliseen jaotukseen

Kuntajaon muutokset eivät aiheuta muutoksia kuntien kielelliseen jaotukseen.

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Päätöksen tiedoksi saattaminen

Päätös on ilmoitettava asianomaisissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös ja sen perustelut tulee pitää kunnan ilmoitustaululla, kunnes päätös on saanut lainvoiman.

Päätöksen tiedoksi saattamisesta muutoin vastaa sisäasiainministeriö.

Valitusosoitus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta ja sen jäsen.

Muutosta haetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä.

Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, 00130 Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet.

Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2007

Ministeri Mauri Pekkarinen

Hallitusneuvos Arto Sulonen