Hiawathan metsästys
| Hiawathan metsästys. *) Kirjoittanut Henry Wadsworth Longfellow |
| Runo on katkelma The Song of Hiawatha -teoksen kolmannesta kirjasta. |
- Sitten pieni Hiawatha
- Oppi joka linnun kielen.
- Nimensä ja vehkehensä,
- Miten laitoit pesiänsä,
- Missä talvet piileilevät;
- Haastoi heille missä kohtas’.
- Kutsui ”kanoiks’ Hiawathan”.
- Eläimien kielen oppi,
- Nimensä ja vehkehensä,
- Majavien temput tunsi,
- Kätköset joka oravan,
- Kuinka poro juoksenteli,
- Miksi oli jänis kaino,
- Haastoi heille missä kohtas’
- Kutsui ”veliks’ Hiawathan”.
- Jagoo, tuo kopeilia,
- Taitava tarujen seppä,
- Matkustaja, haastelia,
- Teki joutsen Hiawathalle,
- Haavan haarasta kyhäsi,
- Nuolet hongan oksasesta,
- Sulkinensa, kärkinensä,
- Jäntehen poron nahasta.
- Sitten virkkoi Hiawathalle:
- ”Mene metsään poikaseni,
- Poroparvehen samoa,
- Ammu siellä aikahärkä,
- Aikahärkä, sarviniekka”.
- Ylpeästi yksinänsä
- Läksi metsään Hiawatha,
- Joutsinensa, nuolinensa.
- Linnut hälle laulelivat:
- ”Älä ammu, Hiawatha”.
- Lauloi teiri, lauloi riekko:
- ”Älä ammu, Hiawatha”.
- Tammen latvahan orava
- Kereästi kapiahtihe,
- Oksille ojentelihe;
- Siellä ryki, siellä tirskui,
- Sieltä naurellen pakisi:
- ”Älä ammu, Hiawatha”.
- Jänis vähän matkan päässä
- Hyrähtihe polullansa,
- Istahtihe istumahan,
- Pelolla ja leikillänsä
- Virkkoi pikku uroholle:
- ”Älä ammu, Hiawatha”.
- Kuullut ei hän mokomia,
- Poroja vaan mietiskeli,
- Jälkiänsä tähysteli,
- Johtavia virran luokse,
- Taakse kulki kahlottimen,
- Unelmissa uinaillen.
- Piileytyen pensastohon,
- Siellä vuotti, siellä väikkyi,
- Kunnes näki nähtävänsä,
- Pari sarvea kohoovan,
- Silmäparin säihkyväisen,
- Poron juoksevan jalona,
- Lehdikössä lennättävän.
- Sydän paisui pikku urhon,
- Täristen kuin puiden lehdet,
- Vapisten kuin lehti koivun,
- Poron tietä polkiessa.
- Paneutuen polvellensa,
- Hiawatha laukasihe;
- Tuskin liikkui heinänkorsi,
- Tuskin äänsi haavan lehti,
- Mutta poro roikasihe,
- Kavioilla kaapasihe,
- Kolvillansa kuuntelihe,
- Hyppäsi kun nuoli sattui,
- Nuoli vinkuva, vihainen,
- Kylkehen kuin ampiainen.
- Hengetöinnä poro parka
- Korvessa nyt kellettävi,
- Lakkas’ sydän sykkimästä;
- Sydän sykki Hiawathan,
- Rinta riemusta kohosi,
- Kantaessa saalistansa.
*) Tämän kappaleen on ”Amerikan Suomalaisen Lehden” toimitus sommitellut suomeksi Amerikan suuren runoilijan Longfellow’in mainiosta runoelmasta ”Hiawatha”, jonka tapaukset liikkuvat Superior-järven rannoilla. Siinä on sama runomitta, kuin meidän vanhoissa runoissamme, ja lausetavankin suhteen tuntuu juuri kuin runoilia olisi meidän Kalevalaa jälitellyt.
Lähde: Uusi Suometar 18.10.1880.