Huojennus

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huojennus.

Kirjoittanut Kaarlo Uskela


Kas, toinen toistansa tyrkkien
käy ihmiset elämän tiellä,
ja valta on suurien nyrkkien,
ne kaiken määräävät siellä.
Niin moni eespäin laahustain
käy onnettomuuttaan surren,
ja kuormaa raskasta raahustain
kiroilee hammasta purren.
Niin moni heikompi huoliaan
huokailee hautaan saakka.
On vaikea pitää puoliaan,
kun niskall’ on raskas taakka.
Vaan kellä mieli on iloinen,
ei raskain askelin astu,
ja taakkansa tuhannenkiloinen
on kevyt kuin höylänlastu.
Sill’ ilo on köykäistä tavaraa,
ei paina se painona mieltä;
se kulkee tietänsä avaraa
ja kaikki sen väistyy tieltä.
Vaan suru on raskas ja okainen
ja kulkee vaikeita teitä,
ja turmion oma on jokainen,
jok’ ei sitä ajoissa heitä.
Sä rauhaa, lepoa kaivannut,
jo suorista köyryä niskaa.
Oot suotta itseäs vaivannut,
siis taakkasi maahan viskaa.
Näin iskuihin voit sinä vastata
ja pitää pystyssä pääsi,
ja kukaan ei enää lastata
voi kameelinkyttyrääsi.


Lähde: Uskela, Kaarlo 1921: Pillastunut runohepo: runoja. Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, Helsinki.