Huutavan ääni korvessa/Kappale 5

Wikiaineistosta
Tee parannus!
Huutavan ääni korvessa
Kirjoittanut Pietari Topp


Rakas sielu! Tee pikainen, todellinen ja vilpitön parannus! Riennä hartaasti Jeesuksen luo ja rukoile sydämesi pohjasta, että hän äärettömässä rakkaudessaan perinjuurin herättäisi sinut syntisi ja suruttomuutesi unesta, niin että omatuntosi oikein heräisi näkemään, huomaamaan ja tuntemaan sielusi suuren vaaran. Ellet sitä tunne, et myöskään oikein etsi Jeesukselta apua ja pelastusta. Oi, rukoile nyt, kun rukous vielä tulee kuulluksi. Huomenna voi olla jo myöhäistä: silloin olet jo kenties onnettomassa iankaikkisuudessa. Sillä jos tahdot pelastaa sielusi ja kuoltuasi päästä taivaaseen, pitää sinulla jo täällä armon aikana olla elävä ja oikea uskonyhteys Jeesukseen. Tätä et kuitenkaan voi saavuttaa, ellet pysähdy synnin juoksussasi ja lakkaa hyörimästä katoavain tavarain tavoittelussa ja sen sijaan ala huomioida sydämessäsi esiintyviä Pyhän Hengen liikunnolta, kun hän ennättävällä armollaan sinua nuhteleeja panee sinut ajattelemaan: »Sieluni laita ei ole hyvin; jos nyt kuolisin, niin huonosti minulle iankaikkisuudessa kävisi.» Saat myöskin olla varma siitä, ettei sinulle mitenkään saata hyvin käydä, ellet uudestisynny. Rukoile sen vuoksi hartaasti Jumalaa aina ja joka paikassa, että hän oikein herättäisi sinut, valaisisi ja johdattaisi sinut pimeydestä valkeuteen. Ei se vielä riitä, että silmänräpäyksen ajan taikka tunnin tai päivän verran olet hereillä ja kauhistut helvettiä, vaan sinun on aina pelättävä pienintäkin syntiä, sillä synti vie helvettiin. Kun rukoilet Jumalaa ja annat hänen oikealla tavalla herättää sinut, niin saat havaita kuinka kaikki, aivan kaikki mitä kääntymättömänä olet tehnyt, on ollut syntiä. Sen nähdessäsi alat vapista ja kauhistua syntejäsi, ja sydämesi päästää valitushuu- toja, kun niin paljon olet syntiä tehnyt. Silloin sanot:

Virsi 226: 3.
»Ah koska muistuu mielehen’
kuin mulT on syntii monta,
niin lankee kuorma sydämeen’,
raskaamp’ kuin meren santa.»

Juuri näin käy, kun saat tuta tuntosi kanteen ja tuomion, sillä silloin sinä tulet havaitsemaan koneesi kaikkia käskyjä vastaan, hylänneesi malan Hengen tarjoaman armon, käyneesi kelvot, tomassa mielessä Jeesuksen ehtoollisella ja niin tallanneesi Jeesuksen pyhän ruumiin ja veren jalkojesi alle, riensithän ehtoolliselle katumatta ja kauhistumatta syntejäsi ja rakastamatta Jeesusta. Mielesi, himosi ja halusi on ollut maailmaan, syntiin ja turhuuteen, ylpeyteen, mielettömyyteen, nauruun, leikkiin, pilkkaan, korttipeliin, tanssiin, huoruuteen, ylensyömiseen, juopotteluun ja moneen muuhun syntiin. Vaikka et kaikkia niitä olisi harjoittanutkaan, olet kuitenkin niitä mielinyt. Herättyäsi havaitset, miten monenlaisiin synteihin sydämesi himo ja halu on sinua vetänyt, ja silloin myös ymmärrät, että synnin haluaminenkin on Jumalan edessä yhtä suuri synti kuin sen harjoittaminenkin ja että yksikin hallitseva synti, himokin, jota suosit ja elätät, eroittaa sinut Jumalasta, taivaasta ja autuudesta ja syöksee sinut helvettiin.