Huuto Kalmistosta
| Huuto Kalmistosta. Kirjoittanut J. G. Dahlman |
- Matkustaja kulki kerran
- Yöllä sivu kalmiston.
- Huusi: ”luodut levossansa
- Herran tuloo odottaa,
- Siksi kunne nostetaan,
- Pahat kaikki kostetaan,
- Hurskaat Herran armon saa.”
- Tuskin ehti huuliltansa
- Nämät sanat sanomaan,
- Kuin jo alko kalmistosta
- Ääni kumma kaikumaan:
- ”Kyllä kaikki kutsutaan
- Mutta harvat valitaan,
- Jotka ilon levon saa.”
- Pimeyden kanssa pelko
- Alko mieltä liikuttaa,
- Mutta ota siittä selko,
- Oliko se hamu vaan.
- Eipä ole ymmärrystä,
- Ei niin paljon käsitystä,
- Että annan seliitystä.
Lähde: Sanomia Turusta 12.5.1865.