Hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton kanssa
1932
N:o 13
Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken hyökkäämättömyydestä ja riitojen rauhanomaisesta ratkaisusta Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1932 tehty ynnä sovittelumenettelystä Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1932 tehty sopimus.
Ratifioimiskirjat vaihdettiin 9 päivänä elokuuta 1932 Moskovassa ja sopimukset tulivat samana päivänä voimaan.
Suomennos.
Hyökkäämättömyydestä ja riitojen rauhanomaisesta ratkaisusta Suomen ja Sosialisten Neuvostotasavaltain Liiton kesken tehty sopimus.
Suomen Tasavallan Presidentti toiselta ja
Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Toimeenpaneva Keskuskomitea toiselta puolen,
tahtoen edistää yleisen rauhantilan säilymistä,
siinä vakaumuksessa, että alla olevien velvoitusten asettaminen ja kaikkien Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä ehkä sattuvien riitojen rauhanomainen ratkaisu on molempien korkeiden sopimuspuolten etujen mukaista ja on edistävä hyvän naapuruuden ja ystävällisten suhteiden kehitystä molempien maiden kesken,
selittäen, ettei mikään sopimuspuolten aikaisemmista kansainvälisistä sitoumuksista ole esteenä niiden keskinäisten suhteiden rauhalliselle kehitykselle eikä ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa,
haluten vahvistaa ja täydentää 27 päivänä elokuuta 1928 tehtyä sodan hylkäämistä tarkoittavaa yleissopimusta,
ovat päättäneet tehdä seuraavan sopimuksen ja valtuutetuikseen nimittäneet,
Suomen Tasavallan Presidentti:
Ulkoasiainministerin, vapaaherra A. S. Yrjö-Koskisen, ja
Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Toimeenpaneva Keskuskomitea:
Erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin Jean Maiskyn,
jotka valtuutetut, vaihdettuaan hyvään ja asianmukaiseen muotoon laadituiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1. Korkeat sopimuspuolet takaavat molemminpuolisesti loukkaamattomiksi Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton väliset nykyiset rajat sellaisina, joiksi ne on vahvistettu Tartossa 15 päivänä lokakuuta 1920 tehdyssä rauhansopimuksessa, joka pysyy niiden välisten suhteiden järkkymättömänä perustana, ja sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toista sopimuspuolta vastaan.
2. Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta, vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.
Pöytäkirja ensimmäisen artiklan johdosta.
Tämän sopimuksen 4 artiklan määräysten mukaan eivät tämän sopimuksen määräykset koske rajarauhan turvaamistoimenpiteistä 1 päivänä kesäkuuta 1922 tehtyä sopimusta, vaan se pysyy edelleen täydessä voimassa.
1. Jos toinen korkeista sopimuspuolista joutuu yhden tai useamman kolmannen valtion taholta hyökkäyksen kohteeksi, sitoutuu toinen korkea sopimuspuoli noudattamaan puolueettomuutta koko selkkauksen ajan.
2. Jos toinen korkeista sopimuspuolista ryhtyy hyökkäykseen kolmatta valtiota vastaan, voi toinen korkea sopimuspuoli sanoa irti tämän sopimuksen ilman ennakkoilmoitusta.
Kumpikin korkea sopimuspuoli sitoutuu olemaan osallistumatta sopimuksiin tai välipuheisiin, jotka ovat avoimesti vihamielisiä toista sopimuspuolta vastaan sekä muodollisesti taikka asiallisesti ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.
Tämän sopimuksen edellisissä artikloissa mainitut velvoitukset eivät voi missään tapauksessa järkyttää eivätkä muuttaa niitä kansainvälisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka korkeille sopimuspuolille johtuvat ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tehdyistä sopimuksista tai ottamistaan velvoituksista, sikäli kuin ne eivät ole hyökkäysluontoisia tämän sopimuksen tarkoittamassa merkityksessä.
Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat aina pyrkivänsä ratkaisemaan kaikki välillänsä ehkä syntyvät riidat, olivatpa ne mitä laatua tai alkuperää tahansa, oikeudenmukaisuuden hengessä ja tahtovansa käyttää niiden ratkaisuun yksinomaan rauhallisia keinoja. Sitä varten korkeat sopimuspuolet sitoutuvat alistamaan kaikki riidat, joita tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen niiden välillä ehkä syntyy ja joita ei kohtuullisessa ajassa ole saatu tavallista diplomaattista tietä selvitetyiksi, sovittelumenettelyyn sovittelulautakunnassa, minkä oikeudet, kokoonpano ja toiminta määrätään erityisessä lisäsopimuksessa, joka on oleva tämän sopimuksen oleellisena osana ja jonka korkeat sopimuspuolet sitoutuvat solmimaan lyhimmän mahdollisen ajan kuluessa sekä joka tapauksessa ennen tämän sopimuksen ratifiointia. Sovittelumenettelyä on käytettävä niissäkin tapauksissa, joissa riita koskee jonkin korkeiden sopimuspuolten välisen sopimuksen soveltamista tahi tulkintaa ja erikoisesti kysymyksen ollessa siitä, onko molemminpuolista hyökkäämättömyysvelvoitusta loukattu vai ei.
Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat vaihdettava Moskovassa.
Tämä sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihdon tapahtuessa.
Tämä sopimus on oleva voimassa kolme vuotta. Ellei kumpikaan korkeista sopimuspuolista ole sitä vähintään kuusi kuukautta ennen tämän ajan umpeen kulumista sanonut irti, niin sen on katsottava tulleen itsestään pitennetyksi uudeksi kaksivuotiskaudeksi.
Tämä sopimus on tehty kahtena alkuperäisenä ranskankielisenä kappaleena Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1932.
Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja kiinnittäneet siihen sinettinsä.