Hypnootillinen tila
Hypnootillinen tila. Kirjoittanut anonyymi |
Hypnootillisessa tilassa on useita eri asteita.
Jos ihminen hypnotiseerataan joko sivelemisellä tahi siten että henkilön annetaan katsella johonkin kirkkaasen esineesen, joutuu hän jonkinlaiseen horrostilaan. Pää vaipuu rintaa vasten, kuorssaaminen alkaa kuulua, ja lopuksi huomataan jonkinlaisia nielemisliikkeitä, joka on merkkinä, että ihminen on joutunut n. s. unitilaan. Silmät ovat puoleksi tai kokonaan ummistuneet. Jos kättä eli jalkaa kohotetaan koholle vaipuvat ne jälleen hermotonna alas. Tässä tilassa ollessa on iho aivan tunnoton: nukkuvaa saa pistellä neulalla, hänen kumminkaan mitään tietämättä. Kaikki tajun merkit ovat kadonneet, häntä ei voida saada mitään tajuamaan, hän ei tee mitään omasta toimestaan, vaan pysyy samankaltaisessa tilassa kunnes hänet herätetään. Tämä tapahtuu siten, että puhalletaan hänen silmiinsä.
Toinen laatu hypnootillista tilaa kutsutaan kataleptiseksi.
Jos hypnotiseeraus tehdään vanhaan tapaan, s. o. henkilön annetaan vavahtamatta katsoa kirkkaasen esineesen, niin on hyväksi käytettävä sitä hetkeä, jolloin katse tulee ihmeellisen tuijottavaksi, silmät ovat ”selällään” eikä pienintä rävähdystä voi niissä huomata. Jos juuri tässä silmänräpäyksessä tempaa kirkkaan esineen pois, joutuu henkilö kataleptiseen tilaan. Tämä näytäksen siten että hypnotiseerattua voi liikutella aivan kuin vaksista tehtyä kuvaa. Jos esim. kehotetaan hänen kätensä pystyyn, pysyy se siinä asemassa. Jos tämä koe tehtäisiin hereillä olevan ihmisen kädellä, vaipuisi se kohta alas. Hereillä oleva henkilö pian väsyy eikä jaksa kauvan pitää kättänsä pystyssä. Kataleptisessa tilassa oleva sitä vastoin ei tunne vähääkään väsymystä, vaan hänen kätensä pysyy mainitussa asennossa kuinka kauvan tahansa.
Sellaisessa tilassa oleva henkilö ei tunne mitään. Häntä saadaan lyödä, näpistellä, pistellä neulalla j. n. e. eikä hän mitään tunne siitä. Hän pysyy siinä asennossa, johon hän on asetettu.
Kumminkin voidaan hänet saada tekemään muutamia liikkeitä. Esim. jos antaa palkeen hänen käteensä, lietsoo hän sillä niinkauvan kuin se otetaan häneltä pois. Jos kataleptisessa tilassa olevan henkilön silmät suljetaan vaipuu hän ylempänä mainittuun unitilaan. Jos nyt hänen silmiinsä puhalletaan, herää hän heti syvästä unestansa.
Kolmas tila on unessakäynti. Tähän tilaan tuleminen edellyttää molemmat edellämainitut tilat.
Unessakäynti on sitkein laatu hypnootillisesta unesta. Siinä tilassa oleva henkilö on aivan luonnoton ja hänen jäsenensä riippuvat hervottomina. Huomattavaa on kumminkin että hän silloin noudattaa hänelle annettuja käskyjä. Jos hänet käsketään seisahtumaan, seisahtuu hän, jos taas käsketään kävelemään, kävelee hän. Hän tottelee ehdottomasti. – Jos häntä koeteltaisiin estellä, silloin kuin hänet on käsketty kävelemään, täytyy oikein ihmetellä silloin hänen voimiansa; hänen voimansa ovat monta kertaa suuremmat. Jos taas tahdotaan koetella hänen näkönsä tarkkuutta, niin huomaa sen siitä, että annetaan hänen käteensä pimeässä hienokirjaiminen kirja. Hän lukee sitä silloin paljon selvemmin kuin hereillä olevassa tilassa kirkkaalla päivällä.
Unessa kävijä on kokonansa kadottanut valtansa itsensä yli; hänen täytyy ehdottomasti totella hypnotiseeraajaansa. Jos hänen käteensä annetaan esim. paperiliuska ja sanotaan sitä veitseksi sekä käsketään sillä tappamaan joku läsnä oleva henkilö, niin menee hän rauhallisesti osoitetun henkilön luo ja syöksee kaikin voiminsa tuon luulotellun aseen tämän rintaan. Tässä tilassa oleva henkilö ei voi tuntea eroitusta oikean ja väärän välillä, ehdoton kuuliaisuus on hänen ainoana ohjeenansa.
Unissa kävijä ei herättyänsä tiedä mitä hän unessa on tehnyt. – Ja kumminkaan ei ole tämä muuta kuin tavallista unitilaa. Siveinkin ihminen voi uneksia tekevänsä murhan tai jonkun muun kamalan teon ja herättyänsä kauhistuu hän, että hän on voinut sellaista uneksia. Nyt on nimittäin taju palannut; hän ymmärtää että murha on synti. Unitilassa hän ei sitä tajunnut.
Toinen yhtä hauska seikka on että unessakävijälle voi luulotella mitä hyvänsä. Jos hänelle esim. tarjotaan lasi vettä ja kehutaan sen olevan parasta viiniä, ryyppii hän lasista, nähtävästi mielihyvällä, aivan kuin siinä olisi viiniä. Jos hänelle antaa kepin ja sanoo sitä pyssyksi, niin hän ampuu sillä. Vieläpä hän säpsähtää sitä paukahdusta, jonka hän luulee sen antavan.
Unissakävijän saa helposti luulotelluksi, että hän on kokonansa toisessa seudussa. Hän uskoo sen heti ja hänestä näyttää kaikki paikat samallaisilta kuin jossakin vieraassa seudussa.
Lähde: Vaasan Lehti 13.11.1889.