Hyvä ystävä
Ulkoasu
Hyvä ystävä Kirjoittanut Ludwig Uhland |
- Oli ystävä mulla kerran,
- oli parhain päällä maan.
- Kun rummut soi sotateillä,
- sama ain’ oli tahti meillä,
- hänen astuin rinnallaan.
- Tuli lentäen luoti jostain
- mun, sunko se kutsuu pois?
- Hänet vihki se rauhaan suureen;
- hän vaipui jalkaini juureen
- kuin itsestäin osa ois.
- Käden kurkoittaa hän mulle,
- kun tähtään pyssylläin.
- En voi minä kättäni antaa;
- päin ikuisen rauhan rantaa
- käy, ystävä, viereltäin!
Lähde: Kailas, Uuno 1924: Kaunis Saksa: sarja saksalaista lyriikkaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.