Hyveittemme esi-isät

Hyveittemme esi-isät. Kirjoittanut Ain’Elisabet Pennanen

Niin oudosti rännissä raksuttaa,

joku poikanen,

pirun poikanen.

Minä pöytäni ääressä valvoa saan,

yhä huoleni ne on samat vaan.

Kenen piru se on, joka vainoo mua?

Se turhaa on,

sinä tahditon!

Ei ole mulla aikaa hutkia sua!

Omat piruni myös on pentuja vaan.

Niitä hoitaa saan,

niitä piiskataan,

joka päivä maidolla ruokitaan.

Lähde: Pennanen, Ain’Eliisabeth 1907: Tschandalan vanki. Otava, Helsinki.