Siirry sisältöön

Idmanin maiden yhdistäminen Tampereen kaupunkiin

Wikiaineistosta
Suomen Senaatin Talousosaston pöytäkirja, tehty
Kirkollis- ja opetustoimituskunnasta
tapahtuneessa esittelyssä 28 päivänä joulukuuta 1917.


Läsnä: Senaattorit Setälä, A. Castrén, Arajärvi, Pehkonen ja Louhivuori.

Valtiovaraintoimituskunnan kanslian esittelyn päätyttyä tuli kutsusta saapuville Kirkollis- ja opetustoimituskunnan Esittelijäsihteeri Loimaranta, joka esitteli:

1. Hämeen läänin Kuvernöörin omine puoltavine lausuntoineen ja asiaan kuuluvine kirjoineen Senaattiin lähettämän Tampereen kaupungin valtuusmiesten anomuksen, että allamainittavat alueet, jotka kaupunki on ostanut kartanonomistaja Fredrik Leonard Idmanilta ja hänen vaimoltaan Ingeborg Eugenie Idmanilta, kirkollisessa, hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa yhdistettäisiin Tampereen kaupunkiin, nimittäin:

A. Messukylän pitäjässä:

1) Härmälän yksinäinen perintötalo N:o 12, ollen veroltaan 0,7989 manttaalia ja pinta-alaltaan 284,01 hehtaaria, joista kuitenkin yhteensä 5,19 hehtaaria kuuluu Lepolan ja Lepolan I palstatiloihin.

2) Hatanpään yksinäinen perintösäterirustitila ja siihen yhdistetty Wiinikan perintötalo Otavallaan kylässä, suorittaen yhteensä veroa 0,6543 manttaalilta ja ottaen lukuun Hatanpäähän kuuluvia Sellsäsaran ja Myllysaran ulkopalstoja Teiskon pitäjässä, sisältäen yhteensä 453,25 hehtaaria, joista 1,32 ha on palstatilana aikoinaan luovutettu Messukylän kunnalle,

3) Spinnin perintösäterirustitila N:o 14 Otavalan kylässä, joka, ollen pinta-alaltaan 125,80 hehtaaria, vastaa 0,1183 manttaalia,

4) Nekolan perintörustitila ja Aksinmoision alue N:o 16 Järvensivun kylässä, Uotilan perintötalo N:o 6 ja Finnin perintötila N:o 7, Messukylän kylässä, jotka, vastaten yhteensä 1,5342 manttaalia, sisältävät 352,61 hehtaaria,

5) Väinölän perintörustitila N:o 18, Järvensivun kylässä, joka on 34,74 hehtaarin pinta-alaltaan ja vastaa 0,0901 manttaalia,

6) Lakalaivan perintötalo N:o 31, Hallilan kylässä, joka vastaa 0,0528 manttaalia ja on pinta-alaltaan 5,98 hehtaaria,

7) Pylsylän perintötalo N:o 14, Takahuhdin kylässä, joka on 114,91 ha pinta-alaltaan ja vastaa puolta manttaalia,

8) Lusan perintötalo N:o 1710, Takahuhdin kylässä, vastaten 0,1937 manttaalia ja ollen pinta-alaltaan 46 hehtaaria, joista kuitenkin yhteensä 13,02 ha on luovutettu Järvenpään, Kuusiston, Männistön ja Peltolan palstatiloiksi,

9) Pekan perintötalo Takahuhdin kylässä, joka, ollen pinta-alaltaan 44,96 hehtaaria, vastaa 0,1680 manttaalia, ja

10) Erkkilän ulkoniitty, joka, ollen 4,12 hehtaaria, on talon tultua yhdistetyksi Tampereen kaupunkiin jäänyt Hatanpään kartanon viljeltäväksi.

B. Pirkkalan pitäjässä:

11) Torron palstatila pinta-alaltaan 0,92 hehtaaria, Hyhyn kylässä, sekä

12) myytyihin tiloihin, tilanosiin ja Selkä- Myllysarkoihin kuuluva oikeus Tammerkosken ja kaupungin läheisyydessä oleviin vesialueisiin.

Kun ylläluetettujen maiden alueella kulkee Valtion rautatie, jolle on luovutettu yhteensä 26,39 hehtaaria maata, ovat mainitut valtuusmiehet anoneet, että myöskin tämä alue yhdistettäisiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan ja kaupunkiin kuuluviksi.

Tämän anomuksen johdosta ovat Messukylän kunta, seurakunta ja papisto sekä Tampereen seurakunta ja papisto ynnä Porvoon hiippakunnan Tuomiokapituli tänne toimittaneet lausuntonsa, minkä jälkeen ja siihen nähden että mainitun siirron kautta Järvensivun ratsutila jäisi keskelle Tampereen kaupungin alueita, Kirkollis- ja opetustoimituskunta on kehoittanut Porvoon hiippakunnan Tuomiokapitulia harkitsemaan, eikö Tuomiokapitulin mielestä olisi syytä tehdä kirkkolain 15 §:ssä edellytetty alote myöskin viimemainitun tilan siirtämisestä Tampereen kaupunkiseurakuntaan sekä myönteisessä tapauksessa ryhtymään asian aiheuttamiin kiireellisiin toimenpiteisiin.

Kirkollis- ja opetustoimituskunnan ylläkerrotun lähetteen johdosta on Tuomiokapituli ryhtynyt siinä viitattuun toimenpiteeseen sekä hankittuaan Tampereen seurakunnan ja papiston sekä Messukylän seurakunnan ja papiston uudistetut lausunnot omine puoltavine lausuntoineen lähettänyt ne tänne. Sittemmin on myöskin Hämeen läänin Kuvernööri antamassaan lausunnossa puoltanut Tuomiokapitulin esitystä.

N:o 1001/110 A. D. 120/30 Kirk. T. 1916.

Luettiin: ………………………………………….

minkä jälkeen Senaatti päätti että Tampereen kaupungin valtuusmiesten anomuksessa mainitut alueet sekä sen lisäksi Järvensivun ratsutila, olivat kirkollisessa suhteessa siirrettävät Messukylän ja Pirkkalan seurakunnista Tampereen kaupunkiseurakuntaan niin pian kuin se voi tapahtua loukkaamatta asianomaisen papiston, heidän oikeudenomistajainsa sekä eräissä tapauksissa kirkollisviraston leski- ja orpokassan mahdollisia oikeuksia palkansaantiin sekä huomioonottaen ettei tämän siirron johdosta mikään kirkollisen omaisuuden jako Messukylän seurakunnan ja Tampereen kaupunkiseurakunnan välillä tullut kysymykseen.
Tämä oli kirjeessä Kirkollis- ja opetustoimituskunnasta ilmoitettava Porvoon hiippakunnan Tuomiokapitulille tiedoksi ja asianomaisten tietoon saatettavaksi sekä Hämeen läänin Kuvernöörille tiedoksi.
Mitä sitten tuli puheenaolevien alueitten siirtoon hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa olivat asiakirjat otteen kera tästä pöytäkirjasta lähetettävät asian enempää kiireellistä käsittelyä varten Sisäasiaintoimituskuntaan määräyksellä että lopullinen päätös asiassa oli annettava siitä Toimituskunnasta, jossa asia viimeksi käsiteltiin.

Lähde

[muokkaa]

Kansallisarkistossa oleva Senaatin talousosaston registraattorinkonttorin arkiston nide talousosaston yhteisistuntopöytäkirjat XII 1917-1917 (Ca:705) s. 635-636. Asiakirjan digitoitu kuva on nähtävissä Kansallisarkiston digitaaliarkistossa.