Ihanteeni

Ihanteeni. Kirjoittanut Lauri Ekberg

Lapsuuden kulta-aikoina

Ihailin valkoliljoja,

Ja leikit liljatarhoissa

On mulla aina muistossa.

Mut kun ma liljain joukossa

Näin myöskin muita kukkia,

Niin kauniimmaksi kaikista

Mä luulin kankaan ruusua.

Mut kukkiaan kun katselin,

Niin kohta kauvas kaikkosin,

Kun ruusu kaunokukkasin

Pistintä julmaa verhoskin.

Sen jälkeen nähdä halusin

Apollon lahjan, laakerin,

Ja meren rantaan rientelin

Ja aarteitansa katselin.

Ja katsellessa rantahan

Ja tyrskyyn aallon vaahtovan,

Näin siellä pienen simpsukan

Harjalla aallon kulkevan.

Kun rannalle sain simpsukan,

Kuoreltaan kultaamattoman,

Niin simpsukassa loistavan

Näin helmen sinivaalean.

Ja kun ma kaukorannallen

Silmäilin siinä hetkisen,

Näin kuinka taivas merellen

Etäällä antoi suukkosen.

Mä silloin sulohelmisen

Wertailin taivaan kantehen,

Ja päätin tehdä purtisen

Ja soutaa kaukorannallen.

Lähde: L. O. E. 1886: Runoelmia. I. Helsinki.