Siirry sisältöön

Ihmisen sydän - Herran Temppeli eli Perkeleen asunto/Kappale 1

Wikiaineistosta
Ensimmäinen kuwa.
Ihmisen sydän - Herran Temppeli eli Perkeleen asunto
Kirjoittanut Johannes Gossner
Toinen kuwa


Kuwaa sen ihmissydämen sisällistä tilaa, joka on antanut synnin ja perkeleen wallita itseänsä. <Kuvassa tekstit:> Ylpeys. Ahneus. Haureus. Kateus. Juopumus. Wiha. Laiskuus.

Tämän kaltaisessa tilassa on se ihmissydän, joka riippuu kiinni maailmassa, tekee tahallaan syntiä ja elää kaikissa tämän maailman pahan tawan mukaan, sen hengen mukaan, joka nyt wallitsee wihan lapsia. Kaswoissa näkyy suruttomuus ja paatumus, joka ei pidä mitään rikollisena, luullen kaikkia, mitä ikänänsä pahan sydämen aiwotus toiwoo ja halajaa, hywäksi ja luwalliseksi ja rientää tyhmästi elämänsä tiellä ajattelematta Jumalatakaan olewan, taikka ijankaikkisuuden ja tuomion olewan wastassaan. Sydämen on Perkele seuroinensa omistanut, joita seuraawat eläimet kuwaawat: 1:nen, Riikinkukko, joka loistawan pyrstönsä tähden on ylpein kaikista eläimistä on ylpeyden kuwa, joka ylpeilee Luojaltansa saadulla komeudella, luullen olewansa parempi ja jalompi niitä eläimiä, joita hän ylönkatsoo. 2:nen, Pukki, tuo pahanhajuinen luontokappale, joka on huoruuden ja saastaisuuden kuwa, joka synnin ja maailman orjat saastuttaa. 3:s, Sika, joka tarkoittaa ylönsyömistä ja juopumusta. 4:s, Konna, salamielisyyden ja laiskuuden eläwä kuwa, joka saattaa ihmisen unohtamaan rukouksen, joka on taiwaan waltakunnan porttien awain. 5:s, Myyrä, kuwaa ahneutta, sillä <sivu4> ahneus kiinnittää ihmisen sydämen tämän maailman etuihin, poistaa siitä kaikki paremmat liikutukset ja estää ihmisen etsimästä sitä, ku[i]n ijankaikkinen on ja ijankaikkisesti pysyy; niinkuin myyrä kaiwaa itsensä maahan, wihaa päiwän waloa ja kätkee salattuihin polkuihinsa warastetut ruokatawaransa. 6:s, Käärme, jonka haamussa perkele petti esiwanhempamme Aadamin ja Eewan, tarkoittaa wiekkautta, kateutta sekä iloa wahingosta. 7:s, Jalopeura, wihainen ja ahnas peto, on pahuuden ja kostonhimon kuwa, joka wielä nytkin kuohuu niin monessa sydämessä. 8:s, Pyhä Henki, waikka sydämen hylkäämä, taritsee kuitenkin lakkaamatta eksyneille lampaille armoansa ja runsaita lahjojansa, joita kuwaa ympäri sydäntä olewat liekit. Sydämen owia ei awata hänelle, sillä se on ylön täysi synnin ja häwäistyksen ilkeyttä ja kokonansa perkeleen wallassa. 9:s, Armonenkeli eli Jesuksen laupeus, joka aina Jumalan sanan ja armonwälikappalten kautta koettaa herättää ihmistä synnin unesta, mutta syntisen korwa on suljettu ja hänen sydämensä ei tottele, sillä hän on wimmattu synnin salaisesta ilosta. O, kuinka moni eikö waella tässä surkuteltawassa suruttomuuden tilassa wähintäkään waaraa aawistamatta! He kyllä kutsutaan Kristityiksi, mutta ovat lihan orjat; he sanotaan eläwän, mutta owatkin hengellisesti kuolleet.

Rukous. Armias Jumala ja Wapahtaja! Tutkimattoman armosi ja laupiutesi rikkaudesta katso lempeydellä kadotetun sydämeni tilaa. Walista ymmärrykseni totuudellasi, walaise walollasi pimeyteni, että oppisin oikein tuntemaan sydämeni ja pääsisin kaikista niistä kahleista jotka pitäwät minun wangittuna surkeassa tilassani. Warjele minua, rakas Wapahtaja! ettei synti jälleen saisi waltaa sydämessäni ja se niin muodoin taasen tulisi sen häijyn wihollisen asunnoksi. Anna mielessäni sen ajatuksen aina olla, että se joka syntiä rakastaa, on synnin orja, perkeleen lapsi. Niin monta syntiä kuin minä teen, niin monta perkeleen rietasta henkeä raatelee ja täyttää sydämeni. Sinä kaikkein olentoin Luoja ja ijankaikkinen alku, olet tehnyt minunkin sydämeni itsellesi pyhitetyksi Temppeliksi; kuinka se siis olisi perkeleen asunto! Tempaa sentähden minut, laupias Isä! perkeleen wallasta, puhdista minua synnin tarttumisista, päästä minua syntisestä ja saastaisesta sydämestä ja luo minuun uusi wahwa Henki. Rakenna, o Jumala! minun sydämeeni itsellesi otollinen temppeli, Jeesuksen pyhän nimen tähden. Amen.