Illan juhlanvietto

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Illan juhlanvietto.
(Komm stiller Abend nieder.)
Kirjoittanut Georg Karl Claudius


Tyyn’ ilta, ruskoin tullen,
Sa laske laaksohon,
Tää laulu kaikuu sullen,
Kuin kaunis luonto on!
Jo niituillemme ilta
Luo vaipan ruskoisen,
Jo veelle taivahilta
Käy säde viimeinen.
On hiljaa kaikkialla,
Vaan linnut laulavat,
He puulla vihannalla
Yö-virttä veisaavat.
Tyyn’ ilta ruskoin tullen,
Sa laske laaksohon,
Tää laulu kaikuu sullen,
Kuin kaunis luonto on!
Ja Herraa ylistääpi
Nuo kukat loistoissaan,
Puut kuiskain hymyääpi:
Suur ompi Luoja maan.
Hän kukkaa hoiteleepi,
Hän puuta kasvattaa,
Siell’ lempi vallitseepi,
Miss’ häntä nähdä saa.
Myös täällä oloamme
Sa hoida ainiaan,
Niin että mekin saamme
Paremman lemmen maan.

A[leksanteri]. R[ahkone]–n.


Lähde: Ilmarinen 16.8.1867.