Ilo-Veisu

Ilo-Veisu Kirjoittanut Tuomas Ragvaldinpoika

Sen

Vielä virhellisen

Ilo-Veisu,

Cosca hän

Jumalan Siunauxen voimalla

Ja

Läkärin konstin avulla

Parattin huulensa virhestä.

Caikille rackaille Risti veljille ja sisarille ylös-kehotuxexi, kijttämään Jumalata terven ja hyvin caunistetun ruumin edestä,

Cocoonpandu

Ja pränttijn annettu

Vuonna 1763.

Thomas Ragvaldin Pojalda

Turusa oleskelevalda.

V. c. Ole sielun iloinen.

1.

HERran töitä ilmoitta,

Cosca vaivoist kirvoitta,

Tule suull ja sielulla,

Rucoucell veisulla.

2.

Mutt ah! halpa olen mä,

Engä oikein ymmärrä,

Tätä tehdä taitavast,

Vaicka aivon ahkerast.

3.

Sillä hänen armons suur

Yli ajatuxen juur

Ombi käynyt todella,

Cuin nyt tahdon jutella.

4.

Minä olin huulesan

Syndyes jo virhen saan,

Joca esti puheni,

Oudox näytti casvoni.

5.

Tätä anda paranda,

Aivoin monin aicoina;

Mutt’ ei silloin vielä mull

Herran avun hetki tull.

6.

Sillä tämä ajatus,

oli cova rasitus,

Etten sitä kipua

Voinut ulosseisoa.

7.

Vielä oli mielesän,

Nijncuin tätä tehdesän

Herran mieldä rickoisin,

Cosc’ mun andoi syndy nijn.

8.

Vijmein Herra rohvaisi,

Pelvon siteet catcaisi,

Ettei kivun peljästys

Ollut minull hämmästys.

9.

Nijn myös omas tunnosa

Levon löysin minusa,

Cosca Sanan Saarnaja

Vahvist tätä asia.

10.

Tämän tähden, läkärin

Canssa sijtä juttelin,

Joca oli mieluinen

Anomistan täyttämään.

11.

Itsen myöskin valmistin,

JEsust hartast rucoilin,

Vaivans tähden vaikian,

Minu vaivas auttamaan.

12.

Vielä Herran pöydällä

Olin mielell nöyrällä,

Vacuutuxen myöskin sain,

Että JEsus autta ain.

13.

Huhticuusa päiväisell

Cuudel toista kymenell,

Tuli luonnon läkäri

Parandaman virheni.

14.

Pani edes istuimen,

Johon istuin mielellän;

Tarttui sormill casvoini,

Vijlsi veitsell huuleni.

15.

Cohta silmän umbehen,

Käten, sormen yhtehen

Lujast kijni pusersin,

Sydämen pääll likistin.

16.

Tunsin kivun surkian,

Ahdistuxen angaran;

Että lihan värisi,

Caicki paicat vapisi.

17.

Mutta sisällisesti

JEsuxeni vahvisti,

Ettei äänen ollengan

Cuulun yhtä sanaacan.

18.

Vaicka veren cuohusta,

Joca juoxi suonista,

Täydyin rascast puhalda

Täsä veri-saunasa.

19.

Sillä paitan, poveni,

Liki caicki paickani,

Cuumald vereld täytettin,

Joca alasculki sijn.

20.

HERran armo oli myös

Toisell tavall täsä työs,

Kivun covan lievitti,

Poicans pijnan muistutti.

21.

Sillä cosca veitsell sijn

Ikeneni Pijrettijn,

Nijn mä muistin JEsusta

Cuing Hän oli haavoisa.

22.

Ja cuin saxet huulestansa

Leickais nahan lihasta,

Muistin cauneit casvoja

Cuin sai covij puusteja.

23.

Cosca neuloill pistettin,

Huulen yhteen lijtettijn;

Nijn mä keihäst muistelin,

Joca sisäll tungettijn

24.

Kulkeen ja myös sydämmeen

Vapahtajan JEsuxen;

Nämät aiatuxeni

Olit huojennuxeni.

25.

Cats! cuing’ HERran voima suur

Mua ylöspiti juur,

Ettei pääni pyörtynyt,

Sydämeni heitynyt,

26.

Cosca näjin edesän,

Cuinga veri sylisän

Hyllyi, hyydyi, seisahti,

Oli cauhistuxexi.

27.

Sitt’ cuin Läkär lievitti,

Työnsä toimell lopetti,

Nijn mä silmän auvaisin,

Käten puhtax puhkisin,

28.

Nijn myös hien casvoista,

Joca tuli tuscasta;

Ja nijn paidan uudistin,

Verest itsen puhdistin.

29.

Näin mä vaivoist suurista

Pääsin pojes tolista;

Menin jällens vuotelle,

Panin maata levolle.

30.

Olin sijnä fangina

Sitehisä orjana,

Etten Leivän palaacaan

Cahteen vijckoon nautit saan.

31.

Jolla ajall Läkäri

Usiasti catseli

Cuinga huulen parat’ vois;

Vijmein neulat otti pois;

32.

Ensimmäisen Tijstaina,

Toisen Keskivijckona,

Colmannen sitt’ Perjandain,

Jotca covin tuta sain;

33.

Ett’ he olit ruostuneet,

Lihaan kijnniottanet,

Josta muuttui muotoni,

Valjux tuli casvoni.

34.

Ja myös vielä cauhista,

Cosca mieleen joucahta,

Cuig’ ne neulat temmattin,

Kipiäst ulosotettin.

35.

Mutta kijtos Jumalall,

Luojall Caickivaldiall,

Joca päästi tuscasta,

Nijnmyös virhen viasta;

36.

Annoi onnen Läkärill

Herrall hyvällä Odenadtill,

Siunauxen Voitehill,

Balsamille callihill.

37.

Näin vielä HERra vahvista,

Kätten työt myös armosta,

Siuna Hänell cunniax,

Tarvitsevill parahax.

38.

Näin myös kipun, vaivani

Tällä eräll huojendi,

Paras Läkär JEsexen,

Josta tuon häll kijtoxen.

39.

Nyt sijs sucun, omani,

Caicki hyvänsuovani,

Ystävän ja tuttavan,

HERran armost iloitcan.

40.

Mutta racas JEsuxen,

Andex sinuld rucoilen

Caicki syndin, ricoxet

Myöskin tietämättömät,

41.

Joilla mieles rickonut,

Poluldas poisastunut

Olen caikell ajalla

Tätä virhee candaisa,

42.

Jongas ristix vaikiax

Lähetit mull oikiax,

Tänn mailmaan tullesa,

Ja jo cohdus ollesa;

43.

Itselleni hyväxi,

Muille esimerkixi,

Että työs ja teeos suur

Cunniaxes tulis juur.

44.

Anna myöskin JEsuxen

Sinun Henges avuxen,

Johdattamaan sydämen,

Sisällisen ihmisen.

45.

Että uudell voimalla,

Tästälähin vaelda,

Armon tiettä tasaisell,

Rucouxell, kijtoxell.

46.

Hengellises köyhydes,

Lapsillises nöyryydes,

Heittäin itsen iloisest,

Sinun turvijs totisest.

47.

Aut’ ett’ Sielun casvosa,

Catselisin Laisa,

Etten coscan exyisi,

Omatundoon louckaisi.

48.

Häijys ilos mailman,

Joca tuotta cuoleman;

mutta aina pelvosas

Vaellaisin mailmas.

49.

Vijmein iloon ijäiseen

Ota tygös Taivaseen,

Jotc’ on hengest syndynet,

Autuuttansa etsinet.

50.

Engelitten seurahan,

Sinull Kijtost veisamaan,

Isä, Poica, Hengi suur,

Ilos ijäisesä juur.

Lähde: Helmi-tietokanta. Helsingin yliopiston kirjasto.