Ilolaulu Jesuksesta/XVIII. Jesuksen pilkasta ja ryövärin kääntymisestä

Wikiaineistosta
XVII. Jesuksen ristinnaulitsemisesta ja Pilatuksen päällekirjoituksesta Ilolaulu Jesuksesta
XVIII. Jesuksen pilkasta ja ryövärin kääntymisestä
Kirjoittanut Mattias Salamnius
XIX. Auringon pimenemisestä ja Jesuksen kuolemasta


Luku XVIII.[muokkaa]

Jesuksen pilkasta ja ryövärin kääntymisestä.


Rippui Jesus ristin päällä,
Aivan ilman vaattehitta,
Vaikka kaikki vaatettaapi.
Sotamiehet murhalliset
Ahneudest' aivotusta
Vaattehet vakaisen Herran
Kohta keskensä jakavat,
Otit neljähän osahan;
Hamehesta arvan heitit,
Ett' oli umpehen kudottu.
Vaan eipä tämä tapahdu
Sotamiesten suosiosta,
Jo oli ennen ennustettu
Herran hengeltä pyhältä;
Jaoit valjut vaatteheni,
Anoit arvalla hamehta.

Äkkäs Jesus äitiänsä
Alla ristin armotoinna,
Että äkkäsi Johanneen
Suruissansa seisomassa,
Sanoi ensin äitillensä:
"Vaimo vaikene surusta,
Katso poikaas parasta:
Nyt minä sinun sovitan
Jalon haltuun Johanneen."
Lausui koht' Johannekselle:
"Ota vaari äitistäsi."
Siitä hetkestä samasta
Jalo ottaapi Johannes
Herran äitin holhotansa.

Kansa katsoi kauheamman, [?]
Vielä pilkkasi pahasti,
Väänsi päätänsä vihasta,
Kovin hammasta kiristi:
"Taikos Herran temppelitä
Maahan kaatoa käkeepi?
Vaan sitte päällä kolmen päivän
Toisen jällensä tekeepi?
Jos olet Jumalan poika
Alasastu ristin päältä!"
Papit paljolta häväisit,
Kirjamiehet kylliksensä:
"Muita avittaa osasi,
Miks'ei auta itseänsä?
Jos on juutasten kuningas
Alas puusta astukohon,
Siitä tiedämme todeksi,
Ompiko Jumalan poika;
Piinapuusta päästäköhön,
Jos Hän huoliipi hänestä."
Sanovat sitä samaisia
Sotamiehet suunnattomat,
Verimiekat mielettömät,
Muiden mielen nouteheksi:
"Jos olet juutasten kuningas
Miks'et auta itseäsi?"

Kohta toinen kumppanista,
Ristin päällä rippuvista,
Aivan surmassa samassa,
Kiskoi pilkkahan kitansa,
Avas suunsa suunnattoman:
"Auta Kriste itseäsi,
Murhe meistäkin pitäös,
Jos on oikea nimesi."
Toinen toimelta parempi,
Puolell' oikeall' oleva,
Kunnotointa soimas kohta:
"Eikö aika astuakses
Poijes tieltä tyhmimmältä
Jalon pelkohon Jumalan?
Itse olet surmassa samassa;
Meidän oikea osamme
Töiden palkaksi pahinten;
Ei tehnyt tämä pahoa,
Eikä väärin viekastellut."
Sanoi sitte Jesukselle,
Lausui suurella surulla,
Kuiten toivolla todella,
Uskon kanssa kaunehimman:
"Herra aivan armollinen
Muista syntistä minua,
Koska kuljet kunniahas
Astut vahvaan valtahasi."
Jesus aivan armahasti
Sanoi suulla lempeällä:
"Vakaisest' sinulle vannon
Uskos puolesta parahan,
Ennen ehtoota tän päivän
Olla saanet ilmeisessä
Paratiisin pauhinassa,
Minun kanssan' kunniassa."
(Tunne tästä syntis-parka
Avaruus Jumalan armon!)