Iltahämärä
Ulkoasu
Iltahämärä Kirjoittanut Heinrich Heine |
- Yksin, ankeissa aatoksissa
- meren rannalla valjulla istuin.
- Päivä painui,
- vesille hehkuvat juovat heitti,
- ja valkeat, laajat laineet,
- joita vuoksi ajoi,
- pauhaten, vaahdoten luo, liki vieri.
- Oli kohina outo, oli kuiskutus kumma,
- oli nauru ja mumina, huokaus ja humina,
- sen keskellä kehtolaulun viehkeä virsi;
- oli kuin oisin kuunnellut menneitä taruja,
- vanhoja, armaita,
- poikana kerran
- joita ma naapurinlapsilta opin,
- kun kesä-illoin
- kodin porraspaasilla
- vaivuimme vienohon kertoiluun,
- sydän sykkien pieni,
- silmä kärkkyen viisas;
- sill’ aikaa kuin tytöt suuret
- ruusuisin poskin
- ikkunassa istuivat,
- kuuta paistattivat
- takaa tuoksuvan kukkaruukun.
Lähde: Leino, Eino 1913: Maailman kannel. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.