Isänmaan itsenäisyyspäivänä 6. 12. 1919
| Isänmaan itsenäisyyspäivänä 6. 12. 1919. Kirjoittanut Eino Pakarinen |
- Suuri päivä nyt Suomenniemen,
- kansa tahtonsa julki
- lausui, päätöksen vuorenvankan,
- viesti vieri ja kulki:
- tästä hetkestä Suomen kansa
- itse itsensä huoltaa,
- tästä hetkestä kuoloon saakka
- vapauttansa puoltaa.
- Paljon maksoi se päätös vakaa,
- vaati runsahat lunnaat:
- verivirrat nyt Suomen miesten
- peitti laaksot ja kunnaat.
- Antoi kansa nyt parhaimpansa,
- puoltain saatua vapauttansa.
- Voitto saatu on! Rikkonainen
- vielä kansa on Suomen!
- Tokko, tokkohan herran koittaa
- tälle kansalle huomen?
- Arpeutuukohan vanhat haavat,
- aukee tehtävät uudet, laajat:
- heimokansojen kohlut kostaa,
- Suomi suureksi saada,
- yhteenliittää ja auttaa, nostaa,
- oikeus kaikille taata!
- Piirtää lippuumme ylväin sanoin,
- tunnoin puhtain ja teoin jaloin:
- konsaan kansa ei suomalainen
- orjan kahletta kanna,
- isänmaastansa vierahalle
- saarta, tilkkua anna!
- Vasten länttä ja vasten itää
- kansa vartion vankan pitää!
- Herra, kansaasi omaa johda,
- tähän asti kun johdit!
- Silloin miekoin ja sanas voimin
- kansas taistella tohtii.
- vuoksi varrotun vastaisuuden,
- ihmisyyden ja ajan uuden!
Lähde: Pakarinen, Eino 1928: Sarkatakissa: säkeitä vapaudelle ja isänmaalle. Suojeluskuntain kustannus osakeyhtiö, Helsinki.