Ja kuu on noussut vasta
| 6. Ja kuu on noussut vasta Kirjoittanut Heinrich Heine |
- Ja kuu on noussut vasta,
- Se merta valaisee;
- Ma syleilen armasta lasta,
- Ja sydämet sykkielee.
- Ma hempeen sulo huulten
- Jään rannalle uinuksiin;
- ”Mitä kuuntelet pauhua tuulten?
- Miks värjyvi kätes niin?”
- ””Se ei ole pauhua tuulen,
- Veenneitojen laulu se on;
- Ma siskoni äänen kuulen,
- Mi vaipui aaltohon.””
Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.