Janakkalasta, kansakoulu, urkujen hankinta

Janakkalasta 21 päivä Maaliskuuta Kirjoittanut Kustaa Paturi

Janakkalasta, kansakoulu, urkujen hankinta.

Janakkalasta 21 päivä Maaliskuuta. Täällä rupee kansakoulun aikaan saaminen valmistumaan, joka on jo joitakuita vuosia ollut hankkeissa.

Noin liki kolme vuotta takaperin nostettiin kysymys Urkujen laittamisesta kirkkoomme; siitä kysymyksen ollen kirkon kokouksessa vastattiin yhdeltä osalta talonpojan säädystä, että heille on joukostansa useat muistuttaneet heistä näyttävän Ur´ut olwvan yksikertaisillen hengellisyyden laimentamiseksi ja itse luulonsa olevan valistuneele kansalle ehkä hengellisen hartauden ylävyydeksi; mutta että seurakunnan suurin jäsenluku on alhaisella valistuksen portaalla, joka näyttää ja uskotuttaa luonnostansa pitävän heitä typerällä toimi-alalla ja muiden syitten ohessa painaneen, etenki edesmenneinä aikoina, surkuteltavaan juopumuksen tapaan ja yleiseen valmistukseen ja kauppitsemiseen.

Ei muka tunto ollut herätetty, eikä järki valistettu, mainituita turmioita pitämään minäkään ihmiselämän häväistuksenä ja uuvutuksena, joiden mukana vielä pahemmatkin virheet olivat ilmestynet^[1] ja tuohon yhdeksi parannuskeinoksi luulivat paremman opetuksen kauttakin kansan taitavan tunnostua ja heräävän parempiin taipumuksiin, johonka välikappaleeksi myös luultiin pitäjässä olevan tarpeen panna toimeen Kansakoulua. Kansakoulun saatua toimeen ja sen kautta kansaa valistumaan, jotta valistus vastaisi Urkuen ulkonaista loistavaa juhlallisuutta, sitte vasta otettaisi urku´en toimeen pano kysymykseen. Siitä seurasikin päätös että ensin piti ruvettaman neuvottelemaan kansakoulun toimeen panoa ja sen voimaan ja vaikuttamaan saatua, oli otettava kysymykseen urku´en toimeen pano. Joku aika sen jälkeen pidettiin kirkonkokous, jossa valittiin Neuvokunta, joka piti kansakoulun toimeenpanosta tekemän jotakin esitystä. Neuvokunta oli jo hankkeessa kokoontua; mutta samalla ajalla tuli tietyksi maamme hallituksen ottaneen yhteisen kansakoulu seikan armollisen katsantonsa alle, niin jätettiin asia siksi että ehti julki tuleman armollisen halituksen tarkoitus ja saataman siitä viittausta.

Keväillä vuonna 1857 kuin pitäjän Lainajyvästön Edusmiehen virka tuli avoimeksi, otti kaksi tilanhaltiaa talonpojan säädystä Edusmiehen toimen pitääksensä, sillä ehdolla että jyvästöstä määrätty edusmiehen palkka käytetään kansakoulun peruskassaksi, josta paikasta ainoastansa mittarien päiväpälkät ja kirjain puhtaaksi kirjoittamisen makso pois otetaan. Tällä tavalla saatiin jo ensimmäisenä vuonna kokoon koulunperustus-kassaan, kuinpalkkarukiit myytiin, 107 ruplaa ja kopekoita päälle hopeessa.

Viimis suvena taasen oli mainitusta kansakoulun seikasta kirkonkokous, jossa vapaaherra Boije ehdotteli antavansa lahjaksi yhden talon huoneet kansakouluhuoneeksi ja tarpeellisen huonetten ja pihan alan maata, noin Venäjän virsta kirkolta. Siitä seurasi päätös että kansakoulu piti pantaman toimeen ja kiitollisuudella vastaan otetaan mainittu lahjoitus ja valittiin neuvokunta, joka piti tekemän esityksen kansakoulun toimeen panosta.

Mainittu neuvokunta oli koossa viimis tammikuussa tuumimassa asiasta. Neuvokunnan jäsenet olivat, paitsi yksi, yksimielisiä että kansakoulu piti pantaman toimeen ja miettivät ehtoja. Vastustelia-jäsen kielisi pitäjän makson ja sanoi kansakoulun olevan liikanaista ja matkaansaattavan herruutta ja laiskuutta:^[2]. Toiset jäsenet vaativat osottamaan semmoiseen esimerkkiä, millä tavalla valistus semmoista turmiota jo olis näyttänyt tehneen ja sanoivat muka pitäjän vaajemman osan kansaa olevan typeröitä toimissansa ja sikäli köyhiä ja törkeitä. Siihen koulun vastustelia vastasi: "henki tekee eläväksi, puustavi kuolettaa". Koulun puolustajat kummastelivat, kuinka hän sitä sanoa itse juuraksen merkitsee, eli mistä hengen elävyys tulee vaikutetuksi, jos ei puustavia viljellä, koska muka pakanoita henki ei ole yhtenäiseen elävyyttänyt ja ristityissäkin autuuden opilla yksipuolisesti valistuneet usein ymmärtävät väärin raamatun perustuksia ja erettyvät ja sotivat vastaan kristillisyydenki edistyttäviä kansallisia keinoja. Neuvokunnassa enemmistö teki sitte esityksen että kansakoulu pannaan toimeen, vapaaherralta Boije´lta lahjaksi tarjotut huoneet ensisyksinä otataan rakennus parannuksen alaisiksi ja että kouluopettaja saisi palkkaa kaksikymmentä tynnytriä rukiita vuodessa, jonka täyttämiseksi otettaisi pitäjän Lainjyvästöstä Edusmiehen palkasta 10 tynnyriä vuoteensa (mitä enempi edusmiehen palkkaa tulee, jaa peruskassaan) ja pitäjä manttaalin jälkeen maksaisi yhteensä 10 tynnyriä, niin kauvan kuin jyvästä tulee siihen suuruuteen kuin korkialta Esivallalta on määrätty siemen- ja apujyvästön tarpeeksi; sen jälkeen taidettaisiin ottaa koko kansakoulun opettajan palkka Lainajyvästön kasvuista. Koulunopettajan ja koulun käytäntö seikka sysättiin esiteltäväksi sitte vasta kuin herra pastori Cygnæus on tullut ulkomailta ja antanut valistuksia kansakouluin seikasta; joka ehdotus piti sitte yhteisessä kirkonkokouksessa luettaman ja asian omaiset saaman tehdä muistutuksi.

Tämän maaliskuun 13:na päivänä pidettiin, paitsi muuta, mainitusta kansakoulun toimeenpanosta ja ehdotuksen hyväksi ottamisesta kirkonkokous. Siinä nousi kansakoulun toimeenpanollen vastustelioita: sama eräs Neuvokunnan jäsen, kuin neuvokunnan kokouksessakin ja joitakuita muita tekivät sen muistutuksen että piti vaan kiertävä koulumestari toimeen pantaman, jotta piti köyhempäinkin lapset nauttia koulutusetua ja opettamaanaasta alkain. Koulun puolustajat vastasivat että semmoinen koulumestari on pitäjässä, ehkä vanhuuden ja muiden mutakain vuoksi tarvitsisi apulaisen – mutta että palkka on niin pieni ettei kannata apulaista ja onkin vielä suviseen aikaan ollut laiskain luettajana, lukkarin kanssa. Nykyisen kuoltua, joku nuorempi siaan tullen, taitaa antaa alku-opetuksen ja kietää kylästä kylään, niinkuin nykyinenki ennen teki. Kaksi opettajaa onkin tarpeen, toinen joka antaa alkuoppia kietäin kylästä kylään, ja toinen laveempaa opetusta koulussa; työtä on kahdelle kylläksi, vielä jää lasten vanhemmillenki, ehkä tarpeeksi. Senkään tapainen vastaus ei tyydyttänyt koulun vastustelioita; sanoivat kansakoulun synnyttävän nurkkasihteeriä, herruutta ja laiskuuttta, niinkuin eräässä toisessa pitäjässä muka semmoisia löytyy – vaikka ei sitä sopinut syyttää kansakoulun syyksi koska ei siellä semmoista ole – ei myöskään sopinut omsta pitäsätä esitellä, kuin omassa pitäjässä ovat kirjoituksen taitavat ja kirjanluvun harjoittajat yhteisen kansan etupäässä kansallisissa keinoissa. Koulun puolustajat myös muistuttivat semmoisien nurkka-sihterien, joita ehkä vastustajatlienevät merkinneet, olevan ihan valistumattomia ymmärryksessä ja käsityksessä, ainoastansa taitavat kirjoitus puustavia tehdä, ja kansakoululla tarkoitettavan valistusta kullenkin kutsumuksensa tuntemiseen. Tähän koulun vastustajat lausuivat että joka tahtoo lapsiansa valistuneiksi, saa panna kaupungin kouluun. Koulun puolustajat selittivät maan lapsien kaupungeissa oppivan toisia tapoja, eikä saavan kaupunkien herraskouluissa luonnon mukaista valistusta, kuin kaupunkein herrakouluissa pannaan opin perustuksia pidemmälle opinharjoitus laadulle, jonka suhteen, ennen kuin ymmärrystä valistetaan kuinkaan lavelalta, taivutetaan kielitaitoin ja pidempään historian ja maaoppaan tuntemiseen: sitä vastaan kansakoulussa taidetaan käyttää oppia toisissa aineissa ja historian, maaoppaan ja autuus opillisen luetuksien rinnalla marttyri historiaa, muistettavain miesten elämänkertomuksia, merkillisempiä viittauksia kansakunnan oloista ja vaiheista, myös semmoisia Uuteloita, jotka hupäisesti ja suorasti kuvaisi hyviä tapoja hyviksi, paholja inhottaviksi, luonnon, maanviljelys, koneoppia j. n. e. Joissa aineissa taitaisi vähemmälläkin ajalla tunnustua siveydellisuudessä ja valistua taidossa, kutsumuksensa tuntemiseen. Kuin koulun vastustajain (jotka ei kaikki olleet yhteistä kansaa) ymmärrys-piiri näytti olevan suljettu niin ahtaitten rajain sisään, ettei entistä laveempi valistus ole hyödyllinen, eikä myäntyneet Neuvokunnan toimittamaane sitykseen. Esimies kirkkoherra Brander teki kysymyksen kuinka piti lopullisesti asia päätettämän? Koulun puolustajat vaativat enimmyydellä asia ratkaistavaksi. Koulun puolustajat piti olla paikallansa ja vastustajat astua erilleen, ja tarkastuksen mukaan oli enimmyys koulun puolustajain puolella. Ne päättivät Neuvokunnan toimittaman Esityksen pysyväksi; joka seuraavaksi sunnuntaiksi jäi allekirjoitettavaksi.

Tämän kuun 20 päivänä luettiin ja allekirjoitettiin kirkonkokouksen Pöytäkirja, josta jo paikalla valitus-osaa ottamaan esiin tuli koulun vastustelia jäsen. Hän ehkä aivan vähän tuntee omaa puutostansa; jos hän laskis valituskirjansa muiden lialta tuhrimattomien ja yksimuotoisien paperien joukkoon, vaikka ovat selvästi suomenkielellä kirjoitetut, taitaisi tarpeen olla suomalaisten vanha tavallinen keino eteen ottaa: pi´illä, punaliidulla tai muulla tehdä omituinen merkki, jolla taitaisi muista kirjoita erottaa ja valituskirjoiksi tuntee.

1. Nykyisin on pitäjässä tavat käyneet parannukseen päin, kuin myös kirjallisen valistuksen harjoitus on kohonnut. On jo viinatakkin pitoja pidetty.
2. Tuo opin ylkävyydestä seuraava herraus useimmilta itserakkailta tuomitaan vahingolliseksi, vaikka historia korottaa ihmiskunnan luontokappaleellisesta tilasta valistuksen mitalle. Herruutta myös nähdään tyhmemmissäkin, usein rumalla muodolla. Laiskuutta ja vetelyyttä löytyy tyhmistä kuin oppineistakin.

Maamies.

Lähde: Hämäläinen 24/3/1859