Jo temppelin kellot ne soivat

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jo temppelin kellot ne soivat.

Kirjoittanut Kustaa Killinen
Marssi on omistettu Kuopion vapaaehtoiselle palokunnalle.


Jo temppelin kellot ne soivat
Ja taivas se ruskoittaa:
On raivossa taas tulen voimat,
Kotimme ne vaaraan saa;
Me riennämme vastahan tulta,
Sen raivon me murramme,
Niin vaaran me poistamme sulta,
Sa kallihin kotimme!
Mutt’ rinnassa liekkivä, pyhä,
Meill’ on tuli valloillaan:
Se syntymä-maallemme yhä
Ja kansalle hehkuu vaan;
On kurja ja kunnoton poika,
Ken Suomen ei kunniaa,
Sen kieltä ja kansaa koita
Ain’ innolla puollustaa.
Niin, jos tätä armasta maata
Ken tahtoisi sortamaan,
Ei tuota me kärsiä saata,
Vaan voimamme ainiaan
On turvana sorretulle,
Ja sortaja koston saa,
Näin seisomme suojana sulle,
Sa armias synnyin-maa!
Nuo katsehet neitoni armaan
Ain’ intoni vahvistaa,
Kun tunnen ja tiedän ma varmaan:
Hän mulle ne lahjoittaa;
Ma sammuta en sitä tulta,
En konsana rinnastain,
Min siihen sa loit sulo kulta,
Vaan sulle se hehkuu ain’!
Myös suojaamme ain’ sitä tulta,
Mi kansamme valistaa:
Se tiedon ja taidon on kulta,
Pois raakuuden karkoittaa;
Niin, sen tulen varjelijoina,
Me seisoa tahdomme,
Ett’ onnehen veisi sen voima
Tään armahan kansamme!


Lähde: Savo 31.8.1885.