Joroisista (14.9.1867)
Joroisista. Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask |
Joroisista. Jo viimeinkin päästiin uutiseen, joka kesäkuun alussa oli vielä enimmästi lumen alla; ei silloin paljo tiedetty toivoa rukiista muuta kuin kato-vuotta, vaan ei kuitenkaan niin onnettomasti käynyt kuin pelättiin, yleiseen ovat rukiit keskikertaisia kasvultaan pelloissa, mehtähalmeissa hukkautui huonoksi, muutamissa peräti siemen katoon; huonoja kasvuja paljo särki tuuliset sateet. Leikattu on jo paikoin aluksi, jopa puitu ja aljettu syödä; pelätty sateen vahingoittaminen ei paljo tunnu, kuin jyvät ovat itäneet, ja leipä tullut hyvää. Otrista on vähän toivoa, olkikasvu on enimmästi hyvä, samoin kauratkin, vaan jyvän kunnollisuus on onnen hallussa, kuin ei otrissa ole oikein täysi kasvuinenkaan joka kylvöissä, kuin osiksi tapahtuikin jälkeen Juhannuksen, kauroissa vasta vähän alkua. Potaatit ovat kasvaneet hyvin, rokat ja tattarit vasta kukkivat. Leikkuun joutuminen antoi hyvin aikaa heinän teolle, jota sateet paljo viivyttivät, ja tahtoi tulla muuttuneita. Rantamailla pyrki yhä korkeemmalle paisuva vesi peittämään niittyjä, joka onkin melkeen niin korkialla, kuin höytiäisen juostessa; mistähään lienöön nyt tullut, jos se on järvien laskemisen tähden, niin on se sopimatoin aika, niistä vettä laskea, muulloin kuin lokakuussa, kuin saattaa paljo vastuksia ala-vesien ranta-maille, liioinkin kuin Vuoksen jokea ei ensin perata. Ruista on jo osiksi kylvetty, kaikki ne joilla on vanhasta siemen varana, (eräs herra jo on siemen varoistaan, eroittanut tulevaksi kesäiseen siemen varat), vaan ei vanhasta monella siementä ollut, vaikka pitäjämme papit näyttäävät ylevämmän huolen pidon maan viljelemisessäkin; jo elokuun viimeisinä päivinä pääsivät työhönsä käsin uutisella kylväjätkin.
Lähde: Tapio 14.9.1867.