Joroisista (18.10.1858)
| Joroisista. Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask |
Joroisista. Talvi oli meillä lumetoin kuivaluontoinen kevät-puoleen asti, kuin vähitellen lumi eneni muutamilla sateilla ja pyry-ilmoilla. – Maanpinta oli paksussa roudassa, jonka tähden oli syksytalvella ankara pettäminen että maanpinta halkeili ja rakoja syntyi. Jäät olivat hyvin paksuja, paksummat kuin ennen, nimittäin: 11/2 kyynärätä. Kerjäläisiä kulki ulkopitäjäistä, Huutokosken työn etsimisen nimellä, sekä siinä olevaisten työmiesten vaimoja ja lapsia. – Raavaan ruoka oli tavallisessa keski-hinnassa; mutta riista kallis: 7 ruplaa ruis-tynneri ja muu vilja sen mukaan kanssa. Koittelivatpa muutamat isännät ahneutensa viimeisen määrän täyttää, ja nimittivät ruis-tynnerille 9 ruplaa, – kehui moni kesällä saavansa 10:nenkin; vaan ulkomaan jauhot auttoivat tarvitsevia, että jo myivät alas 7:stä. Ankarampien isäntien kalleissa mökkilöissä syötiin survetta (pettua, seka-leipää) ja kukatiesi muissakin paikoissa. Viinakannu oli 1 ruplan ja 1 r. 40 kopeekan välillä. – Kesä tuli tavallisella ajalla; vaan maat, paksun roudan ja kevät-sateiden tähden olivat myöhään vetiset että kevät-toukojen teko monessa paikassa joutui myöhään. Pouta asettui kesäkuun alussa ja koveni erinomaisella kuumuudella, että melkein joka paikassa kesken kuivuivat kevät-touot, turmeltuivat rukiitkin, jotka heinäkuussa olivat kaikki valmiina leikata. Heinäniityt kasvoivat vähän; niitä keväällä vaivasi routa, kesällä kuivuus ja kuumuus. Ulkovalkeat ovat paljon vahinkoa tehneet, polttaneet metsiä, rukiita ja kevät-toukoja soilla. Kulovalkeat ovat olleetkin tänä kesänä hirmuiset, polttaneet melkein kaikki metsät ja salot, ja muita metsään valmistettuja tarpeita, suoniittyjäki. Kuivuus oli ankara, erinomattain muutamissa kyläkunnissa, joissa kuivuuden tähden ei saatu ruista kylvää alkupuolella, ei vielä keski-aikaankaan elokuuta. – Monenlaisia tauteja on liikkunut vähitellen kesän ajalla; kuolevuus ollut melkeen keski-kertainen. Huutokosken tienoilla sanotaan liikkuvan varkaitaki. – Perttulinpäivän jälkipäivinä samalla viikolla sateli vettä vähitellen, että oli jotenni sovelias ilma, ja maa tuli kosteaksi rukiin kylvölle; jonka tähden monessa paikassa täytyi kylvää uudisjyvillä, kuin maa oli liian kuiva vanhojen jyvien kylvön ajalla. Kaikki kiittäävät tämän vuotisia rukiita tarkka-itoisiksi; otria samaten, joissa vaan on pikkuinenkaan suuruksen sukua akanan (kuoren) sisässä. Jyvien saalis rukiista on epätasainen poudan kuivaamisen tähden, että niistä lähtee 100:dasta lyhteestä, 12 ja 38 kappaa; otrat useassa pellossa sekä metsä-maissa vaivattiin poudalta, että olivat kasvultaan harvoja ja lyhyiä, jyvät hoikkia ja pieniä; kaurat kesken valkesivat; tattarit joutuivat myöhemmällä; rokat poudalla kuivattiin; potatin kasvu oli peräti huono, vaan mainitun sateen jälkeen vähän virkistyivät, nekin joissa ei siihen asti tunnettu mitään olevan. Syyskuun alussa maanpinta eli kyntömulta ei ollut vielä monessa paikassa puoleksikaan kostunut pölyämättömäksi; kuitenkin sade oli luettava pelkäksi avuksi. – Tuli vahingoitti terva-ruukkia: josta paloi asuinhuoneet, työväen tavaroita, ruukin kaluja j. m. – Valkean vahingoissa on tapahtunu muutamia outoja asioita, joista tässä joku mainittakoon. Erään torpparin (likimain 3:men tynnerin alaisen) suohalmeen palaessa, jäi tulen keskelle pienoinen tarha palamatta. Samaten yhden torpparin lehtivihko-haasia jäi palamatta, jonka alaite kulki tuli kulussa, vaan toisen heinä-pieles (heinä-koko) paloi aivan likellä, kaikki poroksi. Syyskuun alku-puoli oli vielä niin kuiva, että ei missäkään purossa, eikä lähteessä, eikä alaisimmassa maan-notkossa nähty veden pisarata; useammat kaivot kuivuivat; järvet alenivat paljon; joet ja kosket olivat vähä-vetisiä. – Tämän syksyn tultua, jo herrat huojensivat rukiitansa 5:den ja 6:den ruplan välille tynnerin, muutamat talonpojat 6:een ruplaan; vaan ahneimmilla heistä on omat korkeat ja kalliit taksansa. – Syyskuu oli meillä sateisempi kuin edelliset kuukaudet, vaikka ei vielä lokakuun alussa ollut maa vetinen, puropaikoissakaan ei jalka kastunut. – Rukiin laihot näyttäävät keskikertaiselle, sen jälkeen kuin kylväminen on ajallansa, varhemmin eli myöhemmin, tapahtunut. – Tulevaksi vuodeksi pestatut palveliat ovat suostuneet entisien tavallisten palkkojen mukaan. – Tauteja on vielä liikkeillä, monta sairasta useassa perhekunnassa. – Pyrstötähti näkyy meille jotenni isolta, jota moni ihmetellen oudoksuu.
Torpparinpoika Joroisissa.