Joroisista (4.10.1873)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joroisista.

Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask


Joroisista. Syysk. 20 p. Meillä riennetään yhä vaan eteenpäin, niinkuin muuallakin; kesän-ilmat olivat soveliaat kasvuille ja työnteolle; kasvut joutuivat hyvissä ajoin, elot tulivat hyviä ja runsas saaliisia, vaan potateissa oli paikoin ruoste. Elokuun alkupuolella oli paraimmat ilmat rukiin kylvölle. Rukiin leikattua oli sovelias ilma heinän-teolle, joka oli vielä monella kesken; samoin on ilma ollut hyvä rukiin-laihoille niin että ne ovat kasvaneet hyvästi. Terveys on ollut kohtalainen, vaan elokuun lopussa ilmautui vähän vilutautia (horkkaa); rintatauti, jota ensin alkaessa nimitettiin keuhkotaudiksi kuin ei ollut oikein tunnettu on nyt melkein tavallinen. Ensin se alkoi ilmautua olut ja kahvi juomarissa, vaan nyt laitaa se jo olla muutamissa muissakin. Sivistys ja totinen kristillisyys osottaikse ei ainoastaan kalliissa vaatteissa, puhtaissa ja kauneissa kahvi-astioissa, sen keittämisessä ja juomaan pakottamisessa; vaan myös siinä, ettei enään niinkuin ennen rohkeesti nyrkkisillä tapella ja riidellä, mutta jätetään riita-asiat käräjässä, tuomarin ja lautamiesten tutkittaviksi. Kirjaa luetaan vähittäin ja siihen on kunnioitettavat pappimme ahkerat opettamaan, kuin Rippikouluakin pitäävät usiat viikot vuodessa. Eipä kaikki kylvä rahojansa puotiloihin; vaan saadaanpa joitakuita pennijä pakanain kääntämiseksikin, niillä kirjoilla, joita on myötävinä lähetystoimen huolenpidosta. Muuan nuori talollinen A. O:man, jätti pakanain kääntämiseksi enemmän kuin 1 m. 40 p., joista hän ei ottanut kirjoja. Rovasti vainaja C. F. Lillström ei unhottanut Lähetys rukousten pitämistä, joissa apua pakanain kääntämiseksi kerättiin.

Maanviljelys ja karjanlaita ei ole häviämässä. Pitäjässämme opetetaan juuston ja voin tekoon; survataan hienoksi luita. Nähdäänpä uudesti pantuja aitojakin, jotka laintietäväin ja riitataitoisien tiloilla huononivat. Kappalaisemme pellolta nähdään toimellisesti ja ojia suojelevaisesti kynnettyjä sarkoja, vaan muutaman työmiehen keksimä, kallellaan pysyvä luotin ei vielä ole tainnut tulla huomatuksi monella tarpeelliseksi. Sitä vastaan nähdään kirkonmäellä olevan Rapilan tilan pellolla kuvaus toimettoman kyntämisen vaikuttamisesta. Kummallista kyllä, että mainittu pelto on aina nykyisiin aikoihin asti tavallisesti kasvanut.

G[ustaf]. F[redrik]. B[rask].


Lähde: Tapio 4.10.1873.