Joroisista (8.6.1863)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joroisista.

Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask


Joroisista. Talvea on täällä hiljaan ja tyytyväisesti vietetty, kärsitty kärsittäviä, hyväksitty hyväksittäviä. Köyhyys on tarjona moneen talouteen, erittäin mökkiläisten perekunnille. Ei kuitenkaan oman pitäjän asukkaita ole vielä paljo kerjäläisinä kulkeneet; sillä köyhäin holhominen on meillä jotenki hyvällä järjestyksellä ja toimella, jonka väsymättömänä esimiehenä on meidän korkeasta opistansa, hyvälaatuisuudestansa ja monesta ansaitusta syystä kunnioitettava rovastimme, joka, monen sanankuulijan ja pitäjän asukkaan kaipauksen ja ikävän pelvoksi, kuitenkin kävi Pieksämäellä vaalisaarnan saarnaamassa. Hyväntahtoiset pitäjän asukkaat, erinomattain arvoitettavat ja kunnioitettavat herrat eli herrasväki, lahjoittivat vaivais-kassaan jyviä, tynnyrin, enemmän eli vähemmän kukin varansa mukaan. Työn puutetta irtaimella rahvaalla ei ole suuresti ollut: sillä sitä on saatu kauppamiesten työtehtaille kuuluvista toimista; on vaivaishoitokin toimittanut työtä köyhille: vaimoille kehruuta, miehille kaikellaista muuta työtä, kuitenki liikkuu sanomattoman paljo kerjäläisiä ulkopitäjistä, erittäin Leppävirroilta ja Nilsiästä ja muualtakin. Sanottuin pitäjäin köyhät eli kerjäläiset valittavat asukasten köyhyyttä pitäjässään ja vaivais-hoidosta monta harmittavaa seikkaa; asukasten ylöllistä köyhän voiman himovaisuutta ja saitaa palkanmaksoa; ehkä kaikki takapuheet ei liene tosia. – Tauteja on täällä paljo, enimmästi vetotautia, jota sairastaa usein koko perekuntakin suurella hourailemisella ja raivopäisyydellä; vaikka paikkakunnan lääkäri ja apteekari ja pitäjässä asuva kihlakunnantuomari ovat sen esteeksi kokeneet, minkä vaan ovat tainneet. Vaan monen tylyn talonpojan itsepäisyys on apukeinoistatin ollut huolimatoin omaksi vahingokseen. Ihmeellinen muutos on tapahtunut muutamassa herrastalossa R–, jossa kanaparvi ja palkolliset pidettiin yhdessä asuinhuoneessa: olikin ihan välttämätöin tauti keväillä yhdessä eli toisessa, viikottain ja kuukausittainkin; vaan kuin kanat muutettiin eri hnoneesen, niin ei tautia ole ollut vaikka paljon muualla liikkuu ja hävittää. Kuolevaisuus on ollut paljo suurempi, kuin ennen tavallisesti; on perekuntiakin kuollut, muutama aivan mies puuttoon; tapaturmaisestikin muutamat ovat kuolleet.

Pahoja töitä on vähin tapahtunut: varastamista, lapsenmurha, juopumisia ja ahneuden katkeroita seuraamisia, juopuneitten kapinoita ja vahingossa tullut murha. – Maatavarain hinta on ollut: tynnyri rukiita 7 1/2 rpl., ohratynnyri 6 rpl., potaatteja tynnyri 3– 4 rpl., heiniä leiv. 10 kop., käytännöllinen olkimittamme 1 rpl., venäjän jauhokuli 10–11 rpl., pellavia naula 20 kp., villoja naula 25–30 kp. Kuitukasvuin siemenet ovat osittain itämättömiä, samate kuin olkikasvuinki. – Pitäjässä asuva kihlakunnan tuomari myyskenteli jyviä huokeampaan kuin mut, jonka perhekunnallakin sanotaan olevan erinomainen helleys kerjäläisiä kohtaan.

Talvella eli sydäntalven aikana, huonoa jäätä virtaavana Huskiaissalmella, astuskeli muuan vanha kerjäläismies ulkopitäjästä ja upposi jään alle; virralta ajettiin paikaltansa etemmäksi, että jäi ylössaamatta; vasta huhtikuussa toisena rukouspäivänä, saatiin ukko vaatteissaan kokonaisena ylös.

G[ustaf]. F[redrik]. Brask.


Lähde: Suomen Julkisia Sanomia 8.6.1863.