Joroisista 20 p. elok.
| Joroisista 20 p. elok. Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask |
– Joroisista 20 p. elok. Paras kesän aika on jo kulutettu ja vuoden tulo on melkeen tiettävissä. Kevät kylmän ja sateellisen ilman tähden tuli useimmilta myöhään kylvetyksi kevät-touvot, ja silloinkin kosteaan maahan, jonka tähden kasvoivat enimmästi heinäsiä. Sama kylmä ja vuorokautinen lumi sulalla maalla, turmeli rukiin laihot harvoiksi, joka vaikutti ett’ei ollutkaan ”kesä-lakoja”. Rukiit ja otrat valmistuivat elokuussa, että monen täytyi kesken heinän teon rukiit leikata. Yleisesti tunnetaan ne runsas jyväisiksi; samanlaisille näyttävät kevät-touvotkin. Työn teolle on ollut ilma, mikä mukavinta ihmisen ijässä; samoin rukiin kylvölle, johon joutui uudis-siemenet jo elokuun alku-päivinä, (eli, joten täällä vielä mainitaan: seitsemännellä ja kuudennella viikolla Mikon päivään). Ilma on ollut lämpönen vaan ei peräti kuiva, jopa niin lämpönen että runsas-vaatteiset tytötkin, ulko-työssä, olivat hoikka-sivuisina, kuin ei ole tapa eikä hyvin sopiva, olla ”vanne hameilla” työssä, joita täällä vähin luullaan kevyt mielisen salavuoteisuuden merkiksi työmiehen tyttärillä. Merkittävimmät maanviljeliät ovat pitäjässä asuvaiset herrat ja pappien talot, joissa on runsaimmat tulot. Yhtä asuttavaa ja toista autio-rusthollia hoitaa ja omistaa lukkarimme: talonpoikia löytyy kanssa, joilla on hyvä maanviljelys. – Pahoja töitä mainitaan varasten tehneen, jotka piilottelevat metissä. – Ahneus ja koston-himoisuus, on täällä saattanut asukasten keskuudessa, lain varjolla vahingoita uuden aitaus asetuksen nojassa, jonka seurantoon on rahvas jäykkä taipumaan. – Kiitollisesti on mainittava, että pitäjässämme löytyy säännöllisiä asia-kirjain kirjoittajia nimittäin, lukkari ja insenööriksi arvoitettu herra Åberg! – – – – – – –!
Lähde: Tapio 17.9.1870.