Joroisista 30 p. huhtik.
| Joroisista 30 p. huhtik. Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask |
– Joroisista 30 p. huhtik. Talvi ei ollut täälläkään paljo luminen, joka on jo loppumaisillaan; virrat ovat sulaneet, mutta järvien-jäät kestivät jalkaisin käydä aina huhtikuun loppuun asti. – Pitäjässä on muuan Kerisalo niminen kylä saaressa, jonka rannoille koskee 6 ”seläksi” nimitettävää isoa järveä, salmilla toisiinsa yhdistettyä. – Toimellisen lukkarimme huolen pidosta, on tekeillä silta, kylän asukkaille Jorois- ja Keriselän väli-salmeen; kuin hänellä on kaksi hovia sanotussa kylässä ja itsekin siellä enimmästi asuu. – Yökylmiä on jotenkin ollut, jonka tähden ei vähästä lumesta paljoa vettä tulvannut. Huhtikuun loppupäivinä alkoi ilma kostua. – Muuan koettelevainen herra on jo kauraa kynnättänyt, jota vanhemmat työmiehet oudoksuivat vetisen maan ja kevätkylmäin sekä varin kesän sattuessa helle aikana, jyväin keskenkasvuisena valmistumisen tähden. – Kerjäläisiä ei nyt loppuvana talvena niin paljon liikkunut kuin edellisinä. Lienee syynä vapaan liikunnon perään katsominen vieraista pitäjistä ja runsaampi vilja maassa, sillä Joroisissakin on myöty ruistynnöri, enintä 24 markkaan, josta edellisinä vuosina täytyi maksaa 40 ja enemmänkin. – Makasiini-lainoja on moni joutunut takasin maksamaan rahana ensin sanotulla hinnalla, muutamat ryöstöpalkkojakin, syystä kuin eivät jyvä-kuormineen joutuneet kuuluutettuna maksupäivänä, ennen kello 4:jää j. pp., joita sanottiin saaneen takasin kotiin viedä. – Pitäjässämme on paljo rahvasta vaivaisholhouksessa, nimittäin ruoduilla 74; urakalla hoidettavana 57. Niistä maksetaan: 80 tynn. 27 k. ja rahan edestä 3 henkeä, joista maksetaan 262 m. 40 p. Vähitellen annetaan apua 104:lle hengelle 24 tynn. Siihen vielä satunnaisia maksuja sairastavista ja kuolleista. Entisillä maksumääräyksillä on tuloja: jyvinä 65 tynn. paikoille, rahaa 900 markan paikoille; vaan tulevaksi vuodeksi on maksumääräykset muutettu.
Lähde: Tapio 14.5.1870.