Jos mikä lie! (1916)
| Jos mikä lie! Kirjoittanut Robert Burns |
- Ken rehti-miesnä köyhyyttään
- on häpeissään ja mitä lie,
- se raukka, jääköön nöyrtymään!
- Ei, pystyyn pää, jos mikä lie!
- Jos mikä lie ja mikä lie,
- lie halpa työs, tai mitä lie!
- Vain kullan leima sääty on,
- mies kultaa on, jos mikä lie.
- Viis siitä, syökö kontistaan,
- on sarkainen, vai mikä lie!
- On houkka houkka loistossaan,
- mut mies on mies, jos miten lie!
- Jos mikä lie ja mikä lie,
- jos kiilloton ja mikä lie,
- niin suora mies, vaikk’ köyhäkin,
- on kuningas, jos mikä lie.
- Kas pöyhkää, röyhkää nulikkaa,
- – ties, loordiko, vai mikä lie! –
- jos sadatkin tuo pelkoon saa,
- hän nahjus on, jos mikä lie.
- Jos mikä lie ja mikä lie,
- jos helyt, tähdet mitä lie,
- mies itsenäinen näkee nuo
- ja naurahtaa, jos mikä lie.
- Kuningas viittaa: valmis on
- parooni, kreivi, – mikä lie! –
- mut kunnonmiehen tekohon
- ei pysty hän, jos mikä lie.
- Jos mikä lie ja mikä lie,
- Jos nimein sointu mikä lie,
- niin kykys, tarmos tunto tyyn’
- on ylempää, jos mikä lie.
- Niin käyvän, oi, sa ihannoi,
- – ja käykin niin, jos mikä lie, –
- ett’ tunnontyös ja kuntos myös
- vie valtaan sun, jos mikä lie.
- Jos mikä lie ja mikä lie,
- viel’ aika saa, jos mikä lie,
- kun mies ja mies ne kautta maan
- on veljiä, jos mikä lie!
Lähde: Juva, Valter 1926 [1916]: Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.