Jos mulla olis valta tuomarin
| Jos mulla olis valta tuomarin Kirjoittanut Hj. Nortamo |
- Ma kuudentoista olin ehken vielä sitäkään,
- tuuli tuimana aalloilla käy,
- kun merimiesnä aaltoja läksin kyntämään.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
2.
- Ma sinne tänne valtamerta olen kulkenut,
- tuuli tuimana aalloilla käy,
- ja sylihini neitoa monta sulkenut.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
3.
- Mut kerran kun me purjehdimme Juutin salmehen,
- tuuli tuimana aalloilla käy,
- niin seisoi siellä rannalla kaunis neitonen.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
4.
- Ja kun ma sitten maihin läksin huvittelemaan,
- tuuli tuimana aalloilla käy.
- se neito tuli vastahan ruusut rinnassaan.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
5.
- Hän antoi mulle ruusun ja hän antoi suudelman,
- tuuli tuimana aalloilla käy.
- sai syttymähän rintaani lemmen kaihoisan.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
6.
- Nyt kuihtuneet on ruusut, jäljell ovat okahat,
- tuuli tuimana aalloilla käy,
- ne sydäntäni vihloo ja tuskan tuottavat.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
7.
- Siis sanon vain: jos mulla olis valta tuomarin,
- tuuli tuimana aalloilla käy,
- niin kaunottaret kaikki mä häkkiin sulkisin.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
8.
- Nyt lauluni on loppu, enkä lepoa ma saa,
- tuuli tuimana aalloilla käy,
- ja kurkkuani tarvis ois hiukan kostuttaa.
- Tuuli tuimana aalloilla käy. (Saa kurkun kostuketta.)
9.
- Kas niin, se mua virkisti, se pikku tuikkunen,
- tuuli tuimana aalloilla käy,
- ja vallan toisin silmin nyt maailmaa katselen.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
10.
- Nyt sanon: jos ois minulla se valta tuomarin,
- tuuli tuimana aalloilla käy,
- niin joka sorjan neidon ma häkkiin sulkisin.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
11.
- Niin, häkkihin ma lukitsisin joka neitosen,
- tuuli tuimana aalloilla käy,
- mut kaikki reimat poijat sais häkin avaimen.
- Tuuli tuimana aalloilla käy.
Lähde: Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja. 2. 1983. Toimittanut Anneli Hongelin. Fazer, Helsinki.